torstai 17. lokakuuta 2013

Blogin esittely

Tässä blogissani on tarkoitus keskustella muinaisessa Lähi-idässä, antiikin Kreikassa ja hellenistisessä maailmassa kunnioitettuja kuolevia ja taas elämään palaavia jumalhahmoja sekä Uuden testamentin pääsiäiskertomusta (katso alkulämpimiksi esimerkiksi The Babylonian Origins of Easter).

Alla on blogin päähenkilöistä alustavaa kuvausta. Kaikille on ominaista ihmiskunnan syvällisimmät kysymykset rakkaudesta, elämästä ja kuolemasta, tuonpuoleisuudesta ja mahdollisesta paluusta kuolemasta takaisin elämään sekä kuolemattomuudesta.

Ei ole mitään syytä halveksien heittää näitä perinteitä historian romukoppaan, ne ovat sitä, mitä me olemme - ihmisyyttä.

Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen
 -- mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi!
Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon,
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
Psalmi 8:4-6


Dumuzid ja Inana
Dumuzidin ja Inanan avioliitto
kuva wikimedia
Painopiste on vanhimmassa hahmossa, sumerilaisista lähteistä tunnetussa Dumuzid Paimenessa ja häneen liittyvissä kertomuksissa kolmannelta vuosituhannelta ennen Kristuksen syntymää. DUMU.ZI (D) "oikea (aito) poika".

Gilgamesh eepos on kuolemattomuuden etsimistä, mutta siitä puuttuvat miehen ja naisen välisen syvän rakkauden tuomat kohtalokkaan tragedian ainekset.


Tammus ja Ishtar
Väitetään olevan Tammus
koetan etsiä tietoja enemmän
kuva Babylonian Origins of Easter
Akkadin Tammuz on Sumerin Dumuzid. Rakastetustaan Ishtarista (Sumerin Inanna) tuli eräs Lähi-idän vaikutusvaltaisimmista naisista, Taivaan Kuningatar.

Kohtalokas naishahmo myös Jumalan valitulle kansalle, kuten Raamatun kirjoitukset erityisen tummin sävyin kertovat. (Katolisuuden arvostelijat yhdistävät mielellään Ishtar hahmon Neitsyt Marian palvontaan.)

Kirkkoisä Hieronymos kertoo, että Tammusia itkettiin Jeesuksen ajan Palestiinassakin ja jopa Beetlehemissä, Hyvän Paimenen syntymäkaupungissa (nykyisen syntymäkirkon alla olevassa luolassa). Tästäkin enempi myöhemmin.


Orfeus ja Euridike

Eläinkunta Orfeuksen musiikin lumoissa
roomalainen mosaiikki Palermon museossa
kuva wikimedia
Antiikin Kreikan Orfeus manalassa kertomuksen syvät juuret ovat ilmiselvästi Sumerin Dumuzid - Inanna tragediassa. Orfeuksen musiikki saa jumalatkin itkemään.

Jos olet alakuloinen, G.W. Gluckin maailmankuulu ooppera Orfeo ed Euridice (1762) elämässä paljon kärsineen Maria Callasin tulkitseman voi auttaa avaamaan ehkä tukkeutuneet kyynelkanavat...




... tai sitten tämä aivan upea lähes tuonpuoleinen Gluckin taivaallisen musiikin tulkinta ja oopperan toteutus




Afrodite ja Adonis
Afrodite ja Adonis
Attikan punakuvioinen lekythos n. 410 eKr.
Louvre, Pariisi
kuva wikimedia
Jeesuksen aikana kreikkalais-roomalaisessa maailmassa eli hellenistisen kulttuurin piirissä palvottiin Adonista, johon liittyy kreikkalaisittain poikkeuksellisen rikas ja syvällinen kertomusperinne.


Hades ja Persefone
Hades kaappaa Persefonen
Marmorinen sarkofagi, Rooma 200-225 jKr.
Walters Art Museum, Baltimore, Maryland
kuva wikimedia


Homeros kertoo, kuinka Hades raiskaa kauniin Persefoneen ja vie tämän alempaan maailmaan. Koko luonto kuolee tämän seurauksena ja lopulta Zeus pakkottaa Hadeksen tuomaan naisen takaisin elämään.


Lemminkäisen äiti
Lemminkäisen äiti
Akseli Gallen-Kallela (1897)
kuva wikimedia
Elias Lönnrotin kokoamassa Kalevassa yhdistetään monia eri aineksia kertomuksiin lieto Lemminkäisestä. Saadakseen Pohjolan neidon omakseen punahiuksisen Lemminkäisen on suoritettava useita Pohjan akan, Louhen, antamia tehtäviä. Hän onnistuu kyllä ampumaan Tuonelan joutsenen, mutta rikoksen tähden katkera lappalainen surmaa hänet ja syökseen Tuonen virtaan, jossa Tuonen verinen poika hakkaa ruumiin miekalla kappaleiksi.

Kalevalan 15 runo Seppä Ilmarinen takoo Lemminkäisen äidille haravan, jolla tämä kokoaa poikansa kappaleet Tuonen virrasta ja ompelee lihat ja suonet yhteen, suolet paikalleen, pään taas kokoon. Mehiläinen tuo lopulta mettä taivaasta asti ja se palauttaa ruumiin henkiin.

Myytissä ongelmana ei ole Manalaan meno, kuten Dumuzid ja Inana kertomuksessa. Reissu sinne käy Lemminkäisen äidiltä sutjakasti, ja samoin hän palaa sieltä vaivattomasti poikansa kanssa. Runon mielenkiinto on välineissä ja hoitokeinoissa, joilla pahoin särkynyt ruumis saadaan korjattua ja miten siihen palautetaan elämä.


Blogin tavoitteet
Koetan tässä blogissa saavuttaa kaksi asiaa
  • että meille tulisivat tutummiksi muinaisten ihmisten maailmankatsomus, käsitykset elämästä ja kuolemasta sekä tuonpuoleisuudesta, jotka heijastuvat näissä myyteissä
  • että Jumalan armosta Sanan miekalla ja Pyhän Hengen voimalla voisimme kumota syvälle tavallisen kansankin sydämiin piirtyneen valheen, että Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus olisi eräs versio jo Dumuzid Paimenena tunnetusta kulttiheeros hahmosta.
Pyydän tähän työhön esirukouksianne ja kutsun kaikkia argumentoimaan esitettyjen aiheiden puolesta tai niitä vastaan ja tuomaan omia näkökulmia mukaan keskusteluun!


Virsi 484
1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.

2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.

3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.

4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.

Aamen.

Zachris Topelius 1869. 
Suom. Martti Ruuth 1902. 
Virsikirjaan 1938.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti