keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Inana joutuu koukkuun

Dumuzid Inana myytin pääteksti sisältää perustavia rakenteita, struktuureja, jotka antavat kertomukselle sen semioottisesti keskeiset merkit.

Myöhempi Tammus kultti voi johtaa kevyen tulkinnan linjalle, "luoonnon vuotuinen kiertokulku sateen ja kuivan vaihteluineen, johon yhteisö uskonnollisten rituaalien kautta pyrkii vaikuttamaan" ja se siitä. Ehkä lisäargumentiksi yleistävä "tunnetaan Lähi-idän ja Antiikin Kreikan lähteistä".

Strukturalismin tunnettu ongelma on tarkasteltujen myyttien, tarujen, kertomusten, romaanien, elokuvien ainutkertaisten piirteiden sivuuttaminen tai niiden merkityksen aliarviointi. "Paha saa palkkansa, prinssi prinsessansa ja puolet valtakuntaa" todetaan sinänsä aivan oikein, mutta kovin tyhjästi ja latteasti. Pikatie on rakennettu autoilua varten...

Inana joutuu koukkuun
Inana valmistaa uskollisen palvelijattarensa matkansa edellä, neuvoen, miten hätätilanteessa rikkoa lasi.

Mitä inana aikoo saada aikaan alemmassa maailmassa, jonne menijät eivät sieltä palaa? Teksti ei anna mitään selitystä. Se ei myöskään puhu mitään Dumuzidin valittamisesta, vaan nimenomaan Inanan suremisesta ja rukouksista hänen puolestaan.

Läes ohimennen sitten kerrotaan, miten alempaan maailmaan seitsemän portin kautta saapunut Inana, alaston ja voimaton, koettaa asettua vallan paikalle, jota edustaa istuin, tuoli.

Valtaistuimella istuu Ereshkigal, Dumuzidin sisar, ja olisihan Inana onnistunutkin, ellei alemman maailman oikeusjärjestelmä ja poliisivoima olisi sen estänyt. Vallananastaja kuolee, hiuksensa menevät rumiksi kuin kasa purjoja ja rintansa menettävät sulonsa.

Kuoleman kuvaus
Vertaamalla Inanan valmitautumista matkaansa kuningatar Pujabin hautalöytöihin voimme todeta samankaltaisuutta. Kauniissa vaatteissa, peruukki otsallaan ja koruin Pujab matkalleen lähtee palvelusväen kanssa, tuskin odottaen paluuta maanpäälle.

On mielenkiintoista, että kertomuksessa Inana kuolee vasta siellä ja vasta sitten, kun anunnakit kohdistavat häneen kuoleman katseen.

Inanan kohtaloa ei mitenkään tässä sidota luonnon kuolemaan.

Inanan vallanhimo
Muissakin säilyneissä teksteissä kuvataan Inanan vallanhimoa. Kamppailu tärkeän Eridun vallasta näyttää fragmentaarisen tekstin perusteella onnistuneenkin. Matka alempaan maailmaan on sumerilaisen tekstin mukaan valloitusretki, yritys saada se Inanan valtaan Ereshkigalan käsistä.

Dumuzidin moka
Inana saa palata sillä ehdolla, että antaa sijaisen, korvikkeen, alemman maailman käsiin.

Teksti kuvaa jännityskertomuksen tavoin eri kaupungeissa kohdattuja, jotka kaikki ovat itseään viiltäen, maan tomussa ja yksinkertaisessa vaatteessa Inanan poismenoa surreet.

Dumuzidin moka oli siinä, että Inanan suremisen sijasta hän istui Bab-Tidiran valtaistuimella komeissa vaatteissa pitopöydän äärellä elämästä nauttien.

Alemman maailman kauhistavat poliisit saivat hänet lopulta pysyvään niskalenkkiin monista Utun auttamista pakoyrityksestä huolimatta, ja noutaja vei Dumuzidin Inanan sijaisena alempaan maailmaan.

Yksityiskohtien rikkaus
Motiivien mutkikkuus, aiheiden moninaisuus, yksityiskohtien rikkaus ovat varoitusmerkkejä kevyttä strukturalistista luokittelua vastaan.

Myytin redusoiminen sen "esineellisiin" teemoihin ei tee sille oikeutta. Sumerilaisten todellisuus ei ollut loogisen yksiselitteinen, vaan edustaa ihmisenä olemisen monitasoista yksilöllistä ja yhteisöllistä todellisuutta.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Yön Kuningatar - British Museum

Yön Kuningatar
terrakotta  Etelä-Irak. Vanha-babylonialainen kausi 1800-1750
British Museum, Lontoo
kuva wikimedia
Reliefin seksikäs naishahmo ja häneen liittyvä vahva ikoninen symbolismi ovat tehneet tästä mesopotamialaisesta kulttikuvasta maailmankuulun. Kyseessä on todennäköisesti Ishtar, mutta tämä voisi olla myös Inanan sisar, alemman maailman kuningatar Ereshkigal, tai pelottava lapsia vahingoittava Lilitu demoni, Babylonin Talmudissa mainittu Lilith. Ishtar on mielestäni näistä todennäköisin, koska kuvassa on monia yhtäläisyyksiä tunnettuun Inana ikonografiaan.

Reliefin tarkkaa löytöpaikkaa Irakissa ei tiedetä - tai ei kerrota.

Reliefin kotisivu on British Museum highlights.

Tämä ns. Burney Relief on Englannissa 1924 ja se tuotiin vuonna 1933 tutkittavaksi British Museumiin. London Illustrated News julkaisi siitä valokuvan 1935 ja siitä lähtien se on ollut kuuluisa, mutta yksityisen omistajan hallussa poissa suuren yleisön näkyvistä. Museo hankki sen kokoelmiinsa vuonna 2003

BM restauraatio

Olkiin sekoitetusta savesta poltettu reliefi on 49.5 cm korkea, 37 cm leveä ja 7.8 cm paksu. Se on todennäköisesti ollut jossain temppelissä. Alunperin naishahmo on ollut punaiseksi maalattu ja tausta musta kuin yö.

Reliefissä on edellisessä blogitekstissä kuvattuun Inana-vaasin nähden monia yhtäläisyyksiä kuten
alaston nainen, siivet selässä ja jumaluutta osoittava sarvikruunu.

Tässä on paljon enemmän yksityiskohtia, jumalattaren käsissä pitämät sauva ja rengas, samanlaiset jalat kuin sivuiillaan istuvilla pöllöillä jalat. Jumalatar seisoo kahden leijonan päällä ja niiden alla on vuoriston symboliikkaa.


Ei sumerilainen
Vaikka ikonografian yksityiskohdat ovat samanlaiset kuin Inanaa kuvaavissa sineteissä, vanha-babylonialaisen reliefin realistinen ja lähes modernilta vaikuttava tyyli ei ole sielultaan sumerilainen.


Inana

Yksityiskohta Ishtar  maljasta
sarvikruunu, siivet, vahvasti seksuaalinen
Terrakotta vaasi Isin-Larsa kaudelta 1999-1599 eKr
Louvre, Pariisi
kuva wikimedia
Inana on rakkauden, seksin ja sodan jumalatar, tärkein naishahmo varsin patriarkaalisessa Sumerin pantheonissa.

Tässä blogissa esitellyt Dumuzid ja Inana kertomukset edustavat vanhinta historiasta tunnettua kerrostumaa  matkasta alempaan maailmaan pitkän historian omaavassa kertomusvyyhdissä.

Inanasta on säilynyt kaikkiaan seitsemän myyttiä. Monella niistä on epäilemättä esidynastiseen tai jopa esihistorialliseen aikaan asti ulottuvat juuret suullista perimää.

Inanan suku
Inanan isä on joissain teksteissä Taivaan An ja toisissa Kuun Sean (Sin).
Inanan veljiä ovat Auringon Utu, Sateen Ishkur ja hänen sisarensa on alemman maailman hallitsijatar Ereshkigal.
Inanalla ei ole puolisoa, Dumuzid on hänen rakastajansa.
Inanan henkilökohtainen luotettu palvelijatar on Idän kuningatar Nincubura (Ninshubur), jumalten viestintuoja ja planeetta Merkurius (Venus ja Merkurius näkyvät taivaalla usein yhdessä).
Inana on aamutähti (kointähti) ja iltatähti Venus.


Tunnetut Inana tekstit
  • Enmerkar ja Arattan herra
    • Arattan ja Urukin hallitsijoiden kilpailu Inanan rakkaudesta, johtaa kirjoitustaidon samaiseen. 
  • Inana ja Mes
    • Inana saa oveluudella Enkiltä MES taulut, kaiken sivistyksen kaavion. Enki on kulttuurin jumaluus, joka ei onnistu ottamaan niitä häneltä takaisin. "Esineellinen" tausta lienee Sumerin keskuksen siirtyminen Eridusta Uriin.
  • Inana ja Ebih
    • Inana alistaa ja tuhoaa Ebih vuoren asukkaat (Jebel Makhlouk pohjois-Irakissa), jotka eivät olleet alistuneet hänen ylivaltaansa. 
  • Inana ja Shukaletuda
    • Yhdistää Inanan planeetta Venukseen. Kertomus alkaa hymnillä, jossa Inanaa ylistetään vertaamalla häntä Venukseen. Shukaletuda on puutarhuri, joka raiskaa nukkuvan Inanan ja kertomus kuvaa kuinka hurjistunut jumalatar etsii hänet käsiinsä ja surmaa. 
  • Inana ja Gudam
    • Hurja lihaa syövä ja oluen sijasta verta juova Gudam soturi aiheuttaa suurta tuhoa ja särkee Eanna temppelin Urukissa. Inanan avulla hänet voitetaan ja mies rauhoittuu.
  • Inana ja An
    • Inana valittaa veljelleen Utulle (Aurinko), että Urukin Eanna temppeli ei ole hänen hallussaan. Jumalatar lähtee vaikealle matkalle saadakseen sen omakseen. Tekstin lopussa Ianan isä An (Taivas) myöntää hänen onnistuneen ja lopussa on Inanan voiman ja mahdin ylistys.
  • Inanan laskeutuminen alempaan maailmaan
    • Inanan takia Dumuzid ja sisarensa Geshtiana joutuvat jakamaan olemisen alemmassa maailmassa kumpikin 6 kk vuorollaan. (Suomennettu tässä blogissa).
                   lähde wikipedia 


Inana ei ole Ishtar
On tärkeä pitää mielessä näiden kertomusten yksinkertaisuus, aitous ja miten vähän niissä itse asiassa kerrotaan suruvalituksen ohella Dumuzidin ja Inana kertomuksista sumerilaisten uskonnossa ja arjen elämässä, niiden Sitz im Leben.

Toiseksi vanhin kirjallinen kerrostuma on seemiläinen. Akkadissa ja sitten vanhassa Babyloniassa. Akkadin kielessä Dumuzid nimi sai muodon Tammuz ja Inanan hahmoa vastaa Ishtar. Tammusin valittamisen kulttia olemme blogissa jäljittäneet etelä-Irakissa aina ristiretkien aikaan asti. Assyrian ja Babylonian aikainen Ishtar jumalatar piirtyy väkevänä pyhän Raamatun lehdillä ja on siten tunnettu juutalais-kristillisen perinteen piirissä.

Seemiläinen Tammus ei ole sumerilainen Dumuzid eikä myöskään seemiläistä Ishtaria tule samaistaa suoraan sumerilaisten Inanaan. Hahmojen yleistämin helposti häivyttää sumerilaisen maailman herkän ainutlaatuisuuden ja se jää toisen kansan ja kulttuurin, seemiläisten, maailmaan ja heidän jumaluuksien alle.

Hahmojen ominaispiirteet hämärtävän yleistämisen sijasta voimme käyttää meemi-käsitettä apunamme ja puhua tarkasti teksteissä nähtyjen ideoiden ja hahmojen evoluutiosta, muuntumisesta ja moninaistumisesta muinaisen Mesopotamian kulttuurien saatossa.


perjantai 1. marraskuuta 2013

Sumerilaisten alkuperä - arkeologia ja historia

kartta wikimedia


Alussa (arkeologiset jaksot)
  • UBAID 5000 luvulla eKr
  • URUK 4000 luvulla eKr
  • JAMDT NASR noin 3000 eKr
  • *** VEDENPAISUMUS *** 
  • VARHAISET DYNASTIAT 2000 luvulla eKr

Kaupungit
Sumerilaiset itse sanoivat, että kuninkuus laskeutui ensimmäisenä Eridun kaupunkiin.

Tärkeimmät dynastisen ajan kaupungit, temppelit ja jumaluudet

EriduE-AbzuEnki
UrE-kishnugalNanna (Kuu)
LarsaE-babbarUtu (Aurinko)
UrukE-annaInana ja An (Taivas)
Bad-tibiraE-mushDumuzid ja Inana
GirsuE-ninnuNingirsu
UmmaE-mahShara (Inanan poika)
NippurE-kurEnlil (jumalten Isä)
 Shuruppak  E-dimgalanna   Sud (Ninlil, Enlilin vaimo) 
MaradE-igikalammaLugal-Marada (Ninurta)
Kish?Ninhursag
SipparE-babbarUtu (Aurinko)
KuthaE-meslamNergal (Kuolema)
lähde wikipedia


Ur-nammun ziggurat Urin kaupungissa
Sir Leonard Woolleyn rekonstruktio
kuva wikimedia

Jos sumerilaiset ovat asuneet alueella jo Ubaid kaudella, kuten jotkut arvelevat, heitä voidaan pitää seudun alkuasukkaina, aboriginals!

Mutta tämä on epävarmaa ja sumerilaisten omaan muistitietoon nähden epätodennäköistä. Pikemmin vaikuttaa siltä, että he ovat todella tulleet etelä-Irakin tasangoille lännestä "itään" ehkä jostain pohjois-Syyrian Turkin rajan tuntumassa.

Alkukoti sieltä nyt löydettyjen varhaisen neoliittisen kauden temppelien tuntumassa selittäisi sekä heidän yhteiskuntansa väkevän rakentumisen niin vahvasti temppelien ympärille, josta Nippurin kaupungin ziggurratin rakennushistoria on arkeologinen, historiallinen ja uskonnollinen esimerkki.

Sumerilaisten alkukoti vuorilla bet idinun (Edenin) seudulla selittäisi ehkä heidän halunsa rakentaa tasangolle taivaaseen ulottuvia "vuoria", ziggurrateja, sen sijaan että jumalten talot olisivat kaupungin tasolla. Tämä argumentti ei tietenkään ole mitenkään sitova, sillä voivat toki tasangon ihmisetkin päättää rakentaa korkean tornin.

USAn sotilaat kiipeämässä Urin uus-babylonialaiseen zigguratiin
presidentti Saddam Husseinin käskystä rekonstruoitu rakennus
kuva wikimedia

Sumerilaisten alkuperä - Raamattu

Genesis kertoo, kuinka lähes kaikki ihmiset hukuttaneen vedenpaisumuksen jälkeen ihmiskunta syntyy Nooan pojista
Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jafet, ja Haamista tuli Kanaanin isä. Nämä kolme olivat Nooan pojat, ja heidän jälkeläisiään ovat kaikki maailman ihmiset. Gen 9:18
Kansojen taulu, Genesis 10, luettelee Seemin, Haamin ja Jafetin jälkeläisiä.

Mutta sitten Genesis 11 luvussa seuraa toinen näkökulma, ehkä toinen lähde, jossa kerrotaan Baabelin tornista ja kielten sekottamisesta. He menevät "itään" ja rakentavat Sinearin tasangolle talojaan savitiilistä eikä kivistä ja puusta, kuten tekstin kirjoittamisen aikaan Israelin maassa oli tapana.
Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. Ja he sanoivat toisilleen: "Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi." He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen.
Gen 11:1-3
Nämä eivät olleet mitä tahansa ihmisiä, vaan yhteisvoimin he haastoivat itse Taivaan Jumalan, joka huolestui joukkovoimalla yhdessä toimivien ihmisten mahdollisuuksista ja pysyä taivaaseen asti ulottuvan tornin avulla koolla. Tämän estämiseksi Jumala sekoitti heidän kielensä.
He sanoivat: "Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan."

Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi: "Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta."
Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia.Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan. Gen 11:4-9
Tämän jakson jälkeen Genesis palaa seuraamaan Nooan jälkeläisten vaiheita, ja antaa Seemin sukuluettelon Terahiin ja Abramiin asti Gen 11:10-31.


Sumerilaiset 
Raamatun tutkijat ajoittavat tavallisesti Genesiksen päätekstin tässä laatineen Jahvistin rautakaudelle, jolloin Babylon oli jo vanha maailmanvalta ja sen pääkaupunki Lähi-idän suurkaupunki.

Siihen nähden kertomuksessa on outoa etäisyyttä. Eihän Babylonia lakattu rakentamisesta, vaan se kasvoi kasvamistaan. Babylonian korkeat ziggurrat porrastornit ovat osittain säilyneet Irakissa nykypäivään asti.

Kuten teksti kuvaa, niiden tosiaan ajateltiin ulottuvan "taivaaseen asti" jumalten noustessa ja laskiessa niitä myöten ihmisten pariin. Babylonialaisen tornin huipulla oli jumalan talo, temppeli.

Mutta tämäkin kuvaus on jotenkin etäinen ja sisältää vahvana teemana yhteistyössä toimivien ihmisten mahdollisuudet saavuttaa mitä vain ja yhteisen ymmärretyn kielen voiman.

Emme tiedä, mistä lähteestä Jahvisti kertomuksen aineksia ammentaa, mutta se vaikuttaa arkaiselta ja jotenkin erilliseltä Vedenpaisumus ja Nooa-sikermään nähden, joka on tekstissä sitä ennen ja sen jälkeen.

Teksti ei mitenkään kytke "itään" vaeltaneita ihmisiä Nooan poikiin.

Sumerilaisilla taas oli perinne "itään" menemisestä ja he asuivat Sinearin tasangolla ja rakensivat talonsa ja jumalten talot poltetuista savitiilistä.