keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Taloihinsa paikallistetut jumalat ja Israelin Jumala

Meidän näkökulmastamme Sumerin jumalat ovat erilaisten heille merkittävien asioiden personointeja, Ea/Enki edustaa syvyyden väkeviä vesiä maailman alusta, An on kirkkaana Sumerin yllä kaareutuvan taivaan personointi ja Ki sen alla olevan maan.

Näin katsottuna Sumerin jumaluuksista tulee kuitenkin liian käsitteellisiä, abstrakteja, jota he eivät tässä upeassa sivilisaatiossa suinkaan olleet.

Kun Iana laskeutuu alempaan maailmaan tekstissä Inana valmistaa uskollista palvelijaansa Nincuburaa tulevaan kuolemaansa, hän kehottaa tätä nimenomaan menemään jumalten temppeleihin ja siellä paikanpäällä rukoilemaan apua hänelle.

Inana ei sano - kuten me sanoisimme abstraktisti - "rukoile Isä Enliliä puolestani".
Sen sijaan savitauluun on kirjoitettu

"Pukeudu kuin kerjäläinen yksinkertaiseen asuun
ja astu yksinäsi E-kuriin, Enlilin taloon.
Kun olet astunut sisään E-kuriin, Enlilin taloon, valita minua Enlilin edessä.
'Isä Enlil, älä salli kenenkään surmata tytärtäsi alemmassa maalmassa'."
Inana rivit 40-42

Tällainen jumaluuksien paikantaminen on hyvin merkittävä yksityiskohta Sumerin uskonnossa ja sama piirre esiintyy lähes kaikissa Lähi-idän uskonnoissa.


Jumalan talo - täysihoitola
Jumalat asuvat taloissaan, joista jumaluudelle tärkein sijaitsi sumerilaisten kaupungissa. Se oli hänen varsinainen kotinsa, vaikka pyhättöjään saattoi olla monin paikoin.

Jumalat ovat läsnä talossaan kuvassaan, patsaassaan tai symbolissaan, joka oli talossa kunniapaikalla.

Jumalten talot (temppelit) olivat heidän täysihoitoloitaan, jossa uskolliset palvelijat toivat heille kaiken tarvittavan hampaiden pesusta aamulla iltateehen illalla ennen nukkumaan menoa. Egyptiläiset olivat jumalten palvelijoina aivan mestareita, farao antoi heille siinä yllin kyllin harjoitusta. Mesopotamialaisten jumalten täysihoitoloiden palvelut olivat melkoisia Assyrian ja Babylonian aikaan.

Inana ja Dumuzid teksteissä mainitaan toistuvasti veden kaataminen ja jauhojen sirottelu. Kyseessä on maljasta jumalalle temppelissä tai pyhäkössä kaadettu juomauhri ja jauhouhri, joka ei kelvannut alemman maailman kauheille demoneille. Niin hirveitä ne olivat, ja näin ihmisiltä puuttui mahdollisuus saada heidät hyvälle tuulelle.


Israelin Jumalan talo, Jerusalemin temppeli
Israelin Jumala asuu kansansa keskellä Ilmestysmajassa ja sitten Jerusalemin temppelissä. Tiedämme Raamatusta, arkeologian ja historian tutkimuksesta, että myös muilla jumaluuksilla oli Raamatun maassa talojansa.

Israelin Jumala sai talossaan täyden palvelun Toorassa kuvattuja juomauhreja, viljapellon sadon uhreja, teurastettuja lampaita, kauriita, nautoja ja muita eläimiä ja lintuja. Esikoispojan, Jeesus-lapsen puolesta Jumalalle annettiin Jerusalemin temppelissä kaksi kyyhkystä.

Kärisevän lihan suloinen tuoksu nousi Jumalan sieraimiin jo Nooan uhratessa vedenpaisumuksesta selvinneitä kosher-puhtaita eläimiä! Tästä hyvästä tuoksusta ilahtuneena Jumala vannoi, ettei Hän enää koskaan hukuta ihmiskuntaa veteen.
Sitten Nooa rakensi alttarin Herralle, otti kaikkia uhrikelpoisia karjaeläimiä ja uhrikelpoisia lintuja ja uhrasi ne polttouhrina alttarilla. Ja kun Herra tunsi uhrisavun tuoksun, hän sanoi mieles- sään: "Minä en enää koskaan kiroa maata ihmisen tähden, vaikka ihmisen ajatukset ja teot ovat pahat nuoruudesta saakka, enää en hävitä kaikkea elävää, niin kuin tein.
-- Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö." Gen 8:20-22


Israelin Jumalan asuminen Jerusalemin temppelissä koettiin hyvin voimakkaasti siitä huolimatta, että Jumalan talon teologiaa arvosteltiin

"Mutta asuisiko Jumala maan päällä? Taivasten taivaatkaan eivät ole sinulle kyllin avarat -- miten sitten tämä temppeli, jonka olen rakentanut!


Herra, minun Jumalani! Käänny kuitenkin palvelijasi puoleen ja kuule nöyrä pyyntöni, kun nyt hartaasti rukoilen sinun edessäsi. Pidä päivin ja öin silmissäsi tämä temppeli, paikka, jossa olet sanonut nimesi asuvan. Kuule, mitä palvelijasi tähän paikkaan päin kääntyneenä rukoilee. Kuule palvelijasi ja kansasi Israelin pyynnöt, kun me käännymme tätä paikkaa kohti ja rukoilemme sinua. Kuule ne asuinsijaasi taivaaseen, kuule ja anna anteeksi!"
1 Kun 8:27-30

Kohtaaminen Samariassa
Näemme Johanneksen evankeliumista, että ikivanha Jumalan talo -teologia elää vahvana Jeesuksen ajan Samariassa ja Jerusalemissa.

Nasaretin Jeesus on tuomassa jotain uutta, todella abstraktia rukousmallia, joka irtautuu paikasta:
Jeesus sanoi hänelle: "Mene hakemaan miehesikin tänne."  "Ei minulla ole miestä", nainen vastasi. Jeesus sanoi: "Totta puhuit: ei sinulla ole miestä. Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta."  Nainen sanoi: "Herra, minä huomaan, että sinä olet profeetta. Meidän isämme ovat kumartaneet ja rukoilleet Jumalaa tällä vuorella, kun taas te väitätte, että oikea paikka rukoilla on Jerusalemissa." Jeesus vastasi: "Usko minua, nainen: tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Te kumarratte sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastaja nousee juutalaisten keskuudesta.

Tulee aika -- ja se on jo nyt -- jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."
Joh 4:16-24
...ja kuitenkin Herran huone
"Hengessä ja totuudessa" Jeesus Nasaretilainen opettaa, irrottaen samarialaisia Garissimin ja Eebalin vuorista, juutalaisia Siionin vuoresta.

Mutta yhä tänään rakennetaan Jumalalle paikkoja myös juutlais-kristillisen perinteen piirissä, synagoogia, kirkkoja, kappeleita, rukoushuoneita ja Saalem-saleja. Ne ovat paikkoja, jotka on erityisesti omistettu Jumalan palvontaan, rukoukseen, hiljentymiseen ja yhdessä olemiseen ja uskomiseen.

Vaikka islamin kuva Jumalasta on erittäin abstrakti, Mekka ja Medina näyttelevät paikkoina keskeistä roolia jokaisen muslimin elämässä - sinne tahdotaan pyhiinvaellukselle, Jumalan profeetan maisemiin, ja siihen paikkaan päin kumarrutaan rukouksessa.

Juutalaisille on tietenkin äärimmäisen olennainen asia saada uudelleen rakentaa sortunut Herran huone, Jumalan talo Jerusalemissa.

Maailman vanhimmat tallennetut rukoukset

Gudea, Lagashin ensi rukoilee
dioriittia, n. 2120 eKr
British Museum, Lontoo
kuva wikimedia
Asetetaan maailman vanhimpien tunnettujen rukousfossiilien korkeushyppytelineen rima tälle tasolle ja nostetaan rimaa sitä mukaa, kun tätä vanhempia kirjoituksiin tallennettuja rukouksia löytyy!

Otan kaksi rukousta tekstistä "Inanan laskeutuminen alempaan maailmaan". Pääsemme näytteiden avaamien ikkunoiden kautta
  • Tänään raunioina olevaan Nippurin Enlil temppeliin kuulemaan, miten siellä kerran varsin runollisesti rukoiltiin.
  • Kuulemaan, miten demonien vangitsema hätääntynyt Dumuzid huutaa apua auringonjumala Utulta.
Ikää näillä rukouksella on mahdollisesti 5000 vuotta, koska oletan niiden alkumuodon olevan ainakin Jamdt Nasr kaudelta 3100-2900 ennen sumerilaisten muistamaa suurta vedenpaisumusta, ellei vanhempaa. Tekstin sanamuoto savitauluissa on varmaan nuorempi, mutta joka tapauksessa kolmannelta vuosituhannelta ennen Kristuksen syntymää. Taulut on löydetty Nippurin temppelin kirjastosta, joka on Assyrian-Babylonian aikainen.

Rukoileva nainen Gudean Lagashista
etelä-Irak Tello n. 2120 eKr.
kuva Sumerian Shakespeare

A. Rukous Inanan puolesta
==================================================
Kun olet astunut sisään E-kuriin, Enlilin taloon, valita minua Enlilin edessä.
"Isä Enlil, älä salli kenenkään surmata tytärtäsi alemmassa maalmassa.
Älä salli kalliin metallisi sekaantua siellä alemman maailman likaan.
Älä salli arvokkaan lapis-lazulisi särkyä siellä kivenhakkaajan kiveen.
Älä salli puksipuun tulla hakatuksi siellä puusepän puiden joukossa.
Älä anna nuoren neidin Inanan tulla surmatuksi alemmassa maailmassa."
==================================================
"Inana laskeutuu alempaan maailmaan" tekstin rivit 41-47 suomennoksestani

Isä Enlil
kuva Sumerian Shakespeare

Tässä on pyyntö, jonka Inana neuvoo ystävänsä Nincuburan lausumaan Enlilin temppelissä Nippurin kaupungissa. 

Rukouksen kohteena on isä Enlil.

Huomaa Sumerin jumalten isälle ja kuninkaalle osoitetun rukouksen arvokas runollinen korukieli (en tosin osaa sumerin runomittaa suomentaa), joka lienee kuulunut sangen liturgiselta aikalaisten korvissa. 

Pyytäjällä on mielessä Inanan turvallisuus ja elämä, ja hän odottaa, että isä Enlil sekä tahtoo että pystyy auttamaan häntä. Tekstissä käy tosin ilmi, että Enlil ei tahtonut auttaa Inanaa.

Enki, jolle sama rukous myöhemmin osoitettiin, sekä tahtoi että auttoi neuvoen ja ohjaten rukoilijaa. 



B. Dumuzidin rukous hädän hetkellä
Auringonjumala Utu nousemassa Mashu vuoresta
saha kädessään, auringonsäteiden ympäriömä
molemmilla sivuilla jumalat pilarien luona, joiden päällä leijonat
Sumerilainen sinetti British Museum 89, 110
kuva Graham Hancock

==================================================
Dumuzid päästi tuskanhuudon ja kalpeni kovin.
Nuorukainen nosti kätensä taivasta kohti, Utua kohden

"Utu, sinä olet minun serkkuni.
Olen sinulle sukua avioliiton kautta.
Minä toin voita äitisi taloon.
Minä toin maitoa Ningalin taloon
Muuta käteni käärmeen käsiksi ja käännä jalkani käärmeen jaloiksi,
niin että voin paeta demonejani, älä anna niiden pitää otetta minusta."

Utu otti vastaan hänen kyynelensä.
Utu muutti Dumuzidin kädet käärmeen käsiksi.
Hän muutti hänen jalkansa käärmeen jaloiksi.
Dumuzid karkasi demoneiltaan
==================================================
"Inana laskeutuu alempaan maailmaan" tekstin rivit 368-379 suomennoksestani  

Rukoilijan asento kuvataan, kasvot kohti taivasta ja kädet ylös kohotettuina. Sumerilaisissa taideteoksissa rukoilijoiden kädet ovat tavalissesti edessä kauniisti liitettyinä johtokuvan osoittamalla tavalla. 

Hän vetoaa sukulaissuhteisiinsa Utun kanssa, kuten tehtäisiin suvun vanhimmalle asiaa esiteltäessä.

Hän vetoaa tekemiinsä hyviin asioihin Utun äidin Ningalin temppelissä, kuinka on tuonut sinne voita ja maitoa.

Näin hyvää serkkua pitää jumalan toki auttaa!

Rukoilija selvittää myös, miten hän pääsisi pinteestä, demonien lujasta otteesta hänen lantioistaan.

Aurinkoinen Utu kuulee Dumuzidin rukouksen.

Hän tekee, kuten Dumuzid on pyytänyt, ja nuorukainen pakenee demoneita (jääden tosin myöhemmin kiinni)


Kaksi maailman vanhinta tallennettua rukousta!


Personointia Sumerissa ja Suomessa

Sivistyssanakirja kertoo
personoida - elollistaa, olennoida, sielullistaa, esittää käsite henkilöityneenä
© suomisanakirja.fi 2013


Personointi on eräs avainkäsite yrittäessämme nykyajan ihmisinä katsella sumerilaisten maailmaa heidän omien kirjoitustensa avaamasta ikkunasta.

Dumuzid ja Inana ovat itse moniulotteisia useamman eri asian personointeja, jossa vahvana taustana on Sumerin luonto, vuodenaikojen vaihtelu hedelmällisestä talvesta rutikuivaan auringon polttamaan kesään.

Nergalin ymmärrämme nykyihmisinä paremmin, kun luettelemme mitä kaikkea aktiivisesti kuolemaa aiheuttavaa pelottavaa hänen hahmoonsa liitettiin.

Dumuzid rukoilee aurinkoa, Utua, joka kuulee suosiollisesti tämän pyynnön ja toteuttaa sen. Viisas mies Suen tietää ajat kuuna taivaalla. 

Ratkaisevan tärkeä kuokka, jolla kastelukanavat kaivettiin, ei itsesään ole henkilöitymä, mutta siihen littyy vahvasti Nippurin Enlil-jumala, persoona, joka antaa kuokan mustapäisille ja joka siunaa peltojen runsaan sadon.

En tahdo yksinkertaistaa tai trivialisoida personoinnin olemusta, vaan yksinkertaisesti kiinnittää siihen huomiota. 

Tämä ei suinkaan rajoitu vain sumerilaisiin, ajoihan Jeesus sairaasta pojasta pahan hengen, joka häntä viskoi milloin tuleen, milloin veteen (Markus 9:14-29). 

Tunsivathan muinaiset suomalaiset metsän valtijan Tapion. Vaikka metsä sinänsä ei ollut "henkilö" sen olemuksessa oli ihmisenkaltainen persoonallinen hahmo, joka oli otettava huomioon metsässä liikuttaessa.


Miksi henkilöityminen?
Biologisena lajina ihminen erottuu muusta luomakunnasta aivojensa monimutkaisuuden ja niiden tuottaman itsetajun suhteen. 

En väitä, etteikö esimerkiksi kissalla olisi tajua omasta itsestään. Varsin korkea käsitys, itse asiassa...

Ihmisen taju itsestään on omaa luokkaansa, hän on "minä, me" ja toiset ovat "sinä, hän, te, he ja ne". Hän on ajatteleva, suunnitteleva, hyvää tahtova tai pahaa hautova, pyyntöjä kuuleva, niihin vastaava tai ne torjuva, toimenpiteisiin ryhtyvä tai täysin saamaton, hereillä tai unessa, selväpäisenä tai umpihumalassa.

Esimerkiksi nämä persoonallisuuteen kuuluvat piirteet ja muut ovat niin ylitsekäyviä ihmisen olemassaolossa, eksistenssissä, että esihistorian aamuhämärästä tulevassa sumerilaisessa näemme väkevän taipumuksen projisoida samankaltaisia piirteitä sekä esineelliseen todellisuuteen, että etenkin henkiseen ja hengelliseen todellisuuteen.

Ihminen yksin kaikkien luotujen joukossa on uskonnollinen olento, homo religiosus. joka käyttäytyy yksin ja yhdessä rituaalisesti ja jonka mielessä on uskonnollisten symbolien semioottinen metsä, meemien diversiteetti.

Polyteismin moneudessa, ja kristillisen pyhimyskultin rikkaudessa, opitaan kytkemään persoonia asioihin, on personioimisen kulttuuriperinne ja uskonnollinen perinne.

Jotkut ajattelevat, ehkä eivät aivan harvat, että myös juutalais-kristillinen ja islamilainen uskonto, jossa Taivaan Isä on kaiken olevaisen takana, perimmäinen persoonallinen vaikuttaja, kuuluu tähän ihmisenä olemisen personoimisen kategoriaan.

Ajatus, että jumalat ovat ihmismielen tuotetta, ei ole kaukana siitä ajatuksesta, että juutalaisten Abba, Isä, on myös ihmismielen tuote, eikä välttämättä todellisesti olemassa oleva henkilö.

Kun pyhä Raamattu sanoo
"Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät."
1 Ms 1:27

moni aikamme ihminen sanoo sen sijaan
"ihminen on tehnyt jumalat ja Jumalan omaksi kuvakseen"

Kristinuskon huikein vastaus tähän aivojen tuottamaan ajatusten maailman näkemykseen on inkarnaatio.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Dumuzidin suruvalituksen yhteys shialaisuuteen

Bahrainilainen shiia-mies suree kalifi Alia 2010
kuva snake hunters

Aikaisemmassa blogin kommentissa kyselin bysanttilaisia lähteitä, jotka voisivat kertoa sumerilaisen Dumuzidin eli babylonialaisen Tammusin itkemisen jatkumisesta kristillisen ajan Irakissa. Shialaisten hyvin raju Kerbalassa murhatun kalifi Alin sureminen, johon liittyy viiltely, voisi ehkä olla hyvin vanhaa perua.

Bysantin lähteiden sijasta olen huomannut kolme varhaista islamilaista historioitsijaa, joka kertovat Tammusin palvonnasta ensimmäisellä vuosituhannella jälkeen Kristuksen, Ibn Wahshija, Al-Nadim ja Ibn Athir.


Ibn Wahshijja
Monipuolisesti lahjakas Ibn Wahshijja eli 900-luvun vaiheilla Irakissa. Hänen kuuluisin teoksensa on nabatelaisten maanviljelyä kuvaavan teoksen kääntäminen babylonian arameasta arabiaksi Filahât al-Nabâtiyyah noin vuodelta 904.  Nabatealaisten valtakunnan pääkaupunki oli Petran kalliokaupunki nykyisessä Jordaniassa. He onnistuivat viljelemään kastelun avulla eteläisen Jordanian ja Israelin autiomaita, ja näin Ibn Wahshijjan teoksesta tuli erityisen tärkeä maanviljelyn käsikirja autiomaiden tuntumassa eläville muslimeille.

Mies oli ilmeisen lahjakas kielellisesti, yksi harvoista tuohon aikaan, joka ymmärsi hieman Egyptin hieroglyfejäkin koptinkielen taitonsa avulla.

Ibn Wahshijja kertoo löytäneensä Kuthani Babylonialaisen kääntämässä nabatealaisessa kirjassa viittauksen Tammus jumalaan
"Kuinka hän (Tammus) kutsui kuninkaan palvomaan seitsemää (planeettaa) ja kahtatoista (merkkiä) ja kuinka kuningas julmasti teloitti hänet monta kertaa ja kuinka Tammus palasi joka kerta elämään, kunnes hän lopulta kuoli. Katso, kertomus on samanlainen kuin pyhän Georgiuksen legenda, joka on nykyään kristityille tuttu."
de Azevedo and Stoddart, Ye shall know the truth: Christianity and the perennial philosophy, World Wisdom, Inc, (2005), pp. 308-309.
wikipedia
Ibn Wahshijja kertoo, että Tammus eli Babyloniassa ennen kaldealaisten tuloa ja kuului muinaiseen Mesopotamian heimoon, jonka nimi oli Ganbân.

Ja sitten hän kertoo oman aikansa Tammus kultista 900-luvulla jKr!

Sen mukaan Harranin ja Babylonian kaupungeissa asuvat sabealaiset yhä itkivät joka heinäkuu Tammusin kuolemaa. Mutta he eivät enää muistaneet tämän ikivanhan tavan merkitystä tai alkuperää.
Fuller,J.M.  Essay on the Authenticity of the Book of Daniel, Deighton, Bell and co.1864, pp. 200-210. wikipedia

Sabaealaiset
Ibn Wahshijja tarkoittanee nykyisen Jemenin alueella eläneitä vanha-arabialaisia sabaealaisia (sabaeans).

Jotkut yhdistävät tämän kansan Raamatun kertomaan Saban kuningattareen, joka tuli tapaamaan kuningas Salomoa Jerusalemissa (1 Kun 10:13) sekä Genesiksen sukuluetteloissa mainittuihin kahteen Seba nimiseen mieheen Gen 10:7 ja Gen 10:26-29). Sabealaiset jatkoivat nabatealaisten aloittamaa suitsukekauppaa ja Jemen on tänään tärkeä shialaisuuden keskus.


Ibn Al-Nadim
Irakissa Bagdadissa ja Mosulissa asunut Ibn Al-Nadim (k. 998) on kuuluisa "kaikkien kansojen" kuvauksestaan Kitab al-Fehrest, jonka hän julkaisi vuonna 938

Kirjassaan hän kuvaa monien muiden asioiden lisäksi syyrialaisen kalenterin juhlapäiviä ja mainitsee Tammus-kuussa tapatuvan Tâ'ûz juhlan.

"Naiset itkevät Tammusia, jonka herran sanotaan jauhaneen hänen luunsa myllyssä ja levittäneen ne tuuleen" Juhlan aikana naiset eivät suostuneet syömään jauhettuja ruokia.
Fuller,J.M.  Essay on the Authenticity of the Book of Daniel, Deighton, Bell and co.1864, pp. 200-210. wikipedia

Ali Ibn Athir
Etelä-Turkissa asuneet kurdiveljeksistä kuuluisin, Ali Ibn Athir (1160-1223) mainitsee Tigriksen varrella vietetyn samaa Tâ'ûz juhlaa vielä 1100-luvulla.
Fuller,J.M.  Essay on the Authenticity of the Book of Daniel, Deighton, Bell and co.1864, pp. 200-210. wikipedia


Mutta voi teoriaani...!
Näemme siis, että todella on olemassa historiallisia todisteita siitä, että Tammusin itkeminen jatkui ainakin Irakissa pitkälle kristilliseen ja islamilaiseen aikaan. Häntä surtiin kesäisin vielä ristiretkien aikaan.

Mutta voi teoriaani! Nämä tarkkaavaiset historioitsijat kyllä kuvaavat Tammusin itkemistä ja siihen liittyviä tapoja kesäkuumalla, mutta he eivät sanallakaan viittaa sumerilaisen Dumuzidin suremiseen liittynyttä itsensä viiltelemistä. On mahdotonta, että heiltä olisi sellainen yksityikohta jäänyt huomaamatta.

Kyseessä ovat samankaltaiset ilmiöt, veristä suremista molemmissa uskonnoissa, mutta en ole löytänyt näyttöä niiden keskinäisestä yhteydestä. Tämä onkin aina vertailevan uskontotieteen perustava haaste, ovatko samannäköiset ilmiöt sittenkään todellisuudessa sukua keskenään.

Hieno teoria siis että shialaisten miesten tapa viiltää itsensä verille olisi sumerilaista perua, vaan kuten viisaammat sanovat, sitä pahempi tosiasioille...

Tammus nimi ja kulttikalenteri

Sumerin Dumuzid (DUMU.ZI(D) nimi tarkoittaa "uskollinen" tai "aito" poika.

Nimi on seemiläisessä Akkadin kielessä muodossa Duʾzu, Dūzu. Akkadista juontuvat Lähi-idän muissa seemiläisissä kielissä esiintyvät muodot kuten
  • Heprea תַּמּוּז Tammuz
  • Arabia تمّوز‎ Tammūz

Raamatussa nimi esiintyy yhden kerran persialaisajan Hesekielin kirjassa ja kirjoitetaan suomeksi Tammus
Hän vei minut Herran temppelin pohjoiselle portille. Siellä oli naisia istumassa, ja minä näin: he itkivät Tammus-jumalaa.
Hesekiel 8:14
Vuoden 1642 kirkkoraamatussa Hesekielin kirjan jae on muodossa
Ja hän wei minun sen portin tygö/ HERran huonesa/ joca on pohjan puoles/ ja cadzo/ siellä istuit waimot jotca itkit Thamust.
Hesekiel 8:14 KR 1642

Tammus 
Dumuzid myytti näyttää liittyvän vuodenaikojen vaihteluun Lähi-idän luonnossa, jossa pitkä kuuma kesä kuihduttaa kasvillisuutta. Laajalti Lähi-idässä ja Kreikassakin vietetty Dumuzidin-Tammusin juhla oli ihmisen yritys osallistua luonnon taisteluun, auttaa elämää taas voittamaan.

Rituaalien, uhrien, laulujen ja tanssin ja etenkin äärimmäisiinkin joskus menneen itkemisen ja suruvalituksen avulla haluttiin olla mukana ensin hautaamassa Dumuzid ja sitten tuomassa hänet ylös alemmasta maailmasta, palauttaa hänet kuolemasta elävien pariin.


Babylonian kalenteri
Tammuz kuukausi alkaa kesällä auringon väkevimmästä hetkestä kesäpäivän tasauksessa.

[Muinaisten suomalaisten kokko-linnun palvonnan toisesta vuosipäivästä, talvipäivän seisaus oli toinen kokkopäivä. Tämä ei liittynyt luonnonkiertoon vaan oli osallistumista itse valon, auringon taisteluun kaamoksen pimeyttä vastaan.]

Kuukauden toisena päivänä itkettiin katkerasti Tammusia

9, 16 ja 17 päivänä oli soihtukulkueita

Kuukauden kolmena viimeisenä päivänä haudattiin Tammusin kuva.


Heprealainen kalenteri
Tammus on heprealaisen uskonnollisen vuoden 4. kuukausi
1   Nisan
2   Ijjar
3   Sivan
4   Tammuz
5   Av
6   Elul
7   Tishri
8   Marheshvan
9   Kislev
10 Shvat
11 Adar I
12 Adar II

Arabialainen, syyrialainen, turkkilainen kalenteri
Tammuz on gregoriaanisen kalenterin heinäkuu.
Arabia  tamuz (تموز) Syyria  tamuz  (ܬܡܘܙ)
Turkki  temmuz


Pidä jumalten maailmat omissa karsinoissaan

Dumuzidin ja Inanan kohtaama alempi maailma ja sen hallitsijatar Ereshkigal on eri asia kuin siellä synkkänä hallitsevan kuoleman jumala Nergalin hallinto.

Mielellämme koettaisimme suomalaista kansanperinnettä koonneen Elias Lönnrotin (1802-1884) tapaan kutoa sumerilaisen mytologian loogiseksi kokonaisuudeksi,  ja sitä he varmaan itsekin luonnostaan koettivat tehdä jumalten sukulaissuhteiden avulla. Mutta tällainen sekoitus peittäisi helposti eri traditioiden ominaisluonteen.

Strukturalismin ajatustapoja noudattaen voisimme määritellä, että myytit eroavat toisistaan niiden perustana olevan "esineellisen" todellisuuden kautta pikemmin kuin henkilöitymien ja mielikuvituksellisten kertomusten antaman pikantin lisän kautta.

Näin esimerkiksi Dumuzid yhdistetään Lähi-idän uskontojen tutkimuksessa luonnon vuotuiseen kiertokulkuun, kasvien talviseen elämään ja kesäiseen kuihtumiseen ja kuolemaan 6-6 tahdissa.

Nergal taas on tappavien sairauksien ja surmaavan sodan personifioituma.

Näiden "esineiden" ympärille kudottiin kertomuksia, jotka eri näkökulmista liittyvät samaan teemaan ja sikermän osat täydentävät toisiaan, välillä hieman muuttavat ja korjaavat.

Pidä siis jumalten maailmat omissa karsinoissaan saadaksesi selkeän kuvan niiden heijastamasta sumerilaisten todellisuudesta.
  

Nergal - väkivaltaisen kuoleman kasvot

Nergal kädessään leijonapäinen nuija ja sirppimiekka
Vuolukivestä tehty sinetti
Akkadi 2360-2180 eKr
kuva ferrebeekeeper

Dumuzid ja Inana runoissa Inana suorastaan hakeutuu kuoleman maahan ja kulkien uhmakkaasti "maahan, josta ei ole paluuta" Ganzun palatsin porttien kautta. Hän tapaa siellä sukulaisensa, alapuolella olevan maailman suhteellisen passiivisen herrattaren Ereshkigalin alias Allatu.

Sumerilaisten jumalmaailmassa oli paljon rajumpi kuolemaan liittyvä hahmo, joka hallitsee alemmassa maailmassa, mutta joka aktiivisesti surmaa ihmisiä hallitsemiensa demonien lähettämien sairauksien ja sodan taistelukentän verihurmeisessa tiimellyksessä. Alemman maailman hallitsija, jonka kuolettava hovi oli maanuumenissa suuressa luolassa nimeltä Aralu tai Irkalla.

Hänen nimensä on Nergal. 

Nergalin hurjasta luonteesta kertovat häneen teksteissä liittyvät nimet

  • Lugal-gira, "raivoaisa suurmies"
  • Lugal-banda "taistelukukon suurmies"
  • Erra (toinen surmaava jumala)
  • Gibil, "tulen jumala" (akkadin gerra)
  • sharrapu (akkadin "polttaja")
  • sibitti (akkadin "seitsemän" viitaten 7 kuoleman jumaluuteen). 


Nergalin "virallinen puoliso" oli nimeltään Laz. 

Sumerilaiset eivät järjestelmällisesti työskennelleet Nergalin ja Ereshkigalin keskinäisiä valtasuhteita. Tekstien perusteella molemmat hallitsivat alemmassa maailmassa ja Ereshkigal ilmeisesti ensin yksin.

Joissain sumerilaisissa teksteissä hyväntahtoinen parantamisen jumala, Eshnunnan kaupungin Ninazu, nimetään Nergalin ja Ereshkigalin lapseksi.

Nergalin talo oli E-meslam, joka sijaitsee Kutan kaupugissa.

Nergalin symboli oli leijona ja hänelle omistetuissa rajapyykeissä kuvataan leijona ja sotanuija.



Nergalin olemus
Nergal on ruton, vitsausten ja sodan jumaluus, joka aktiivisesti aiheuttaa kuoleman. Sumerilaisten tapaan hän antaa persoonallisen hahmon näille asioille, personifioi elämän todellisuudessa kohdattavia tekijöitä ja voimia.

Akkadin kuningas Sargonin aikana 2300 luvulla eKr. alkaa teksteissä esiintyy pelottava ruton jumala Erra, jonka alaisina ovat kauheat "seitsemän jumalaa" (akkadin ilū sebettuErran hahmo sulautuu Nergaliin niin, että eräässä sumerilaisessa tekstissä mainitaan molemmat nimet, mutta ei ole varmaa onko kyse kahdesta vai yhdestä ja samasta jumalasta (ETCSL 4.15.2).


Nergal ja polttava aurinko
Sumerin aurinko oli polttavimmillaan keskipäivällä; tämä kuoleman hetki omistettiin Nergalille.

Kesäpäivän seisaus huipentaa vuotuisen kesän kuivan kauden ja sen tuoman luonnon kuitumisen ja kuoleman; tämä päivä omistettiin Nergalille.

(Me suomalaiset poltamme silloin tulilinnulle kokkoja ja kristinuskon vaikutuksesta muistamme Johannes Kastajaa, jos muistamme.)



Nergal Raamatussa
Monien muiden Sumerin jumalhahmojen tavoin, Nergal elää myöhemmissä Mesopotamian uskonnoissa. Raamattu kertoo, kuinka voittoisat assyrialaiset siirsivät Samariaan myös Nergalin palvojia. Heprean  נֵרְגַל
Kukin kansa teki kuitenkin omat jumalankuvansa ja asetti ne uhrikukkuloille samarialaisten rakentamiin pyhäkköihin, kukin kansa omiin asuinkaupunkeihinsa.
Babylonian miehet tekivät Sukkot-Benotin kuvan, 
Kutan miehet Nergalin ja 
Hamatin miehet Asiman kuvan, 
avvalaiset tekivät Nibhasin ja Tartakin kuvan, ja 
sefarvaimilaiset palvoivat Adrammelekia ja Anammelekia, Sefarvaimin jumalia, polttamalla poikiaan tulessa. 
He palvelivat kyllä myös Herraa, mutta ottivat omasta joukostaan uhrikukkulapapit, jotka uhrasivat heidän puolestaan kukkuloiden pyhäköissä. 
Vaikka he palvelivat Herraa, he palvelivat myös omia jumaliaan niiden kansojen tavoin, joiden joukosta heidät oli siirretty Samariaan.
2 Kun 17:29-33
Raamatun viittaus Kutan kaupungin miesten tekemään Nergalin kuvaan on mielenkiintoinen, sillä sanotaan että Mesopotamiassa Nergalia pikemmin pelättiin kuin palvottiin.

Trivia: Sanotaan, että Martti Lutherin aikalainen, hollantilainen lääkäri ja okkultisti Johann Weyer (1515-1588) liitti Babylonian Nergalin Saatanan hahmoon. Tämä olisi sinänsä loogista Nergaliin liitettyjen ominaispiirteiden perusteella.


____________________
Tämän tekstin lähteinä wikipedia ja Pennsylvanian yliopiston Ancient Mesopotamian Gods and Goddesses

maanantai 28. lokakuuta 2013

Dumuzid Inana tekstit - suosittelen lukemista!

Kara-Indash. Osa Urukin Inanalle sumeriksi omistetun temppelin fasadia
 Kassiittien aika n 1500 eKr.
Pergamon museo, Berliini
kuva wikimedia

Olen suomentanut tähän blogiin englannista viisi tärkeää Dumuzid Inanna tekstiä. (Jos tiedossasi on jo aiemmin julkaistuja suomennoksia, olen kiitollinen viitteistä!)

Niistä olisi hyvinkin paljon sanomista, mutta blogin seuraajan kannalta tärkeintä olisi lukea joko käännökseni tai ETSCL tekstit.

Unohtumaton sikermä toisiinsa nivoutuneita tekstejä, jota käännökseni ei onnistune pilaamaan!

Blogissa ne ovat LIFO järjestyksessä, last in - first out, joten lukeminen tulee aloittaa sieltä missä on 1 rivi.

Lukeminen kannattaa todella, sillä näissä on pelkästään kirjallisuuden kannalta jännitystä, seikkailua, syviä tunteita, rakkautta, vihaa, arkisen elämän mainiota kuvausta, ruokapöydän antimia, kaatunut kirnu, taitavaa laulua, viranomaisten ja esivallan pelkoa, julmaa kidutusta, auringonjumalan antamaa ihmeellistä apua, ajatuksia kuoleman porteista, jopa tosi muinainen savitauluun kirjoitettu uni ja sen autenttinen tulkinta yli 4000 vuoden takaa!

Aamun raikasta, ihmiskunnan heräämistä esihistorian yöstä kirjoitustaidon keksimisen myötä.

Tästä kulttuurista Pyhä Henki ammensi pyhän Raamatun vanhimpiin osiin aineistoa.

Ei faraoiden Egyptistä, ei Hindus-joen kulttuurista, ei Anatoliasta saati Euroopasta, Persiasta, Intiasta, Kiinasta tai Atlantin takaa.

Sumerista.

Inana ja Bililu (rivit 137-177)

frankoliini
kuva wikimedia

137-148
Frankoliini ... frankoliini ... Dumuzidin syntymäpaikkaan.
Kuin kyyhkynen lakkansa aukossa se neuvotteli itsekseen
frankoliini suojassaan etsi neuvoa
Vain hänen äitinsä Durtur voi ilahduttaa valtijaani!
Vain hänen äitinsä Durtur voi ilahduttaa Dumuzidia!
Jumalattareni, Kuarassa syntynyt, neito,
joka on kaiken kruunu...
mustapäisten ihmisten ihailu ja suosio
leikkisä, joka myös nostaa suruhuudon ja itkee
joka puolustaa kuninkaan edessä
Jectin-ana, herratar ...
1 rivi särkynyt

150-154
Nuori neito ... ihailu
Jectin-ana ...
Pyhä Inana
... kädessään  ... yhdessä ... vastasivat


155-161
"Salli minun nostaa suruvalitus sinusta, suruvalitus sinusta, valitus!
Veli, salli minun nostaa suruvalitus sinusta, valitus!
Salli minun nostaa suruvalitus sinusta, valitus!
Salli minun nostaa suruvalitus sinusta, valitus Aralin talossa!
Salli minun nostaa suruvalitus sinusta, valitus Dul-cubassa!
Salli minun nostaa suruvalitus sinusta, valitus Bad-tibirassa!
Salli minun nostaa suruvalitus sinusta, valitus paimenten maassa!


162-165
Kuinka veljensä vertaiseksi jumalatar todella osoittautui
kuinka pyhä Inana osoittautui Dumuzid paimenen vertaiseksi!
Inanan sallittiin saattaa hänen lepopaikkansa hyvään kuntoon
jumalattaren sallittiin kostaa hänet!

166-173
"Salli minun nostaa suruvalitus sinusta, suruvalitus sinusta, valitus!
"Salli minun nostaa suruvalitus sinusta, suruvalitus sinusta, valitus!
Syntymäpaikassa salli minun nostaa surunvalitus sinusta, valitus!
Autiomaassa, oi Dumuzid, salli minun nostaa surunvalitus sinusta, valitus!
Aralin talossa salli minun nostaa surunvalitus sinusta, valitus!
Dul-cubassa salli minun nostaa surunvalitus sinusta, valitus!
Bad-tibirassa salli minun nostaa surunvalitus sinusta, valitus!
Paimenten maassa salli minun nostaa surunvalitus sinusta, valitus!


174-176
Kuinka veljensä vertaiseksi jumalatar todella osoittautui
kuinka pyhä Inana osoittautui Dumuzid paimenen vertaiseksi kostamalla hänet
surmaamalla Bilulun Inana osoittautui tasavertaiseksi hänen kanssaan!

177 ulila laulu Inanasta

Inana ja Bilulu (rivit 98-124)

98-110
Pyhä Inana astui oluttupaan, nousi istuimelle ja alkoi määrätä kohtaloita
"Tiehesi! Olen surmannut sinut, niin on todella, ja kanssasi tuhoan myös nimesi
tulkoon sinusta nahkaleili kylmää vettä varten, jota käytetään autiomaassa!
Tulkoon hänen pojastaan Jirjirestä hänen kanssaan autiomaan suojeleva jumala
ja autiomaan suojeleva jumalatar!
Kävelkööt Edin-lilan Sirru,
ei kenenkään lapsi eikä kenenkään ystävä, autiomaassa ja
laskekoon jauhoja kun vettä vuodatetaan ja
jauhoja sirotellaan pojalle, joka vaeltelee autiomaassa
huutakoot autiomaan suojeleva jumala ja suojeleva jumalatar
"Vuodattakaa juomauhri!" huutakoon "Sirotelkaa!"
ja näin saattaa hänet paikkaan mistä hän katosi autiomaassa.
Ilahduttakoon vanha nainen Bilulu hänen sydämensä!"


111-124
Ja heti sen päivän auringon alla näin todella tapahtui.
Hänestä tuli nahkaleili kylmää vettä varten, jota käytetään autiomaassa.
Hänen poikansa Jirjire tuli hänen kanssaan autiomaan suojelevaksi jumalaksi
ja suojelevaksi jumalattareksi autiomaassa.
Edin-lilan Sirru, ei kenenkään lapsi eikä kenenkään ystävä,
kulkee autiomaassa ja laskee jauhoa, ja kun vettä vuodatetaan
ja jauhoja sirotellaan autiomaassa vaeltavalle pojalle
autiomaan suojeleva jumala ja suojeleva jumalatar huutavat
"Vuodattakaa juomauhri!" ja huutavat "Sirottele!"
ja näin saattavat hänet olemaan paikalla, josta hän katosi, autiomaassa.
Vanha nainen Bilulu ilahduttaa hänen sydämensä.
Inana pani hänen kätensä maassa olevan pojan,
pani hänen kätensä Dumuzidin maassa oleva,
hänen kuolemansa molemmat kädet ...

12 puuttuvaa riviä

Inana ja Bilulu (rivit 65-97)

65-70
... lammastarhasta
1 rivi puuttuu
... vanhan naisen Bilulun.
Siellä paimen, pää lyötynä ...
Dumuzid pää lyötynä ...
Ama-ucumgal-ana pää lyötynä ...


71-73
"Herrani lammas, Dumuzidin, autiomaassa ...
Oi Inana, mies, joka ei ole paimen
oli palaamassa herrani lampaan vieressä!"


74-75
Herratar loi laulun nuorelle puolisolleen, muotoili laulun hänelle,
pyhä Inana loi laulun Dumuzidille, muotoili laulun hänelle.

76-80
"Oi sinä, joka makaat levossa, paimen, joka makaat levossa, sinä vartioitset heitä!
Dumuzid, sinä, joka makaat levossa, sinä vartioitset heitä!
Ama-ucumgal-ana, sinä joka makaat levossa, sinä vartioitset heitä!
Nousten auringon kanssa sinä seisot vartioimassa lampaitani,
asettuen makuulle vain yöllä, sinä seisot vartioimassa lampaitani!"

81-89
Sitten vanhan Bilulu naisen poika, matriarkka ja hänen oma herrattarensa
-- Jirjire, mies kerrassaan, pystyvä pelloille ja tietäväinen
--- oli täyttämässä suojaa ja tarhaa kiinniottamallaan karjalla
ja oli pinoamassa pinojaan ja viljakasoja.
Hän jätti uhrinsa lojumaan pellolle makaamaan nuijansa maahan lyöminä.
Edin-lilan Sirru,
ei kenenkään lapsi,
ei kenenkään ystävä,
istui hänen edessään ja kävi keskustelua hänen kanssaan.


90-97
Mitä sinä päivänä oli hänen herrattarensa sydämessä?
Mitä oli pyhän Inanan sydämessä?
Hänen sydämessään oli aikomus surmata vanha nainen Bilulu!
Tehdä hyväksi lepopaikka rakkaalle nuorelle puolisolle
Dumuzid-ama-ucumgal-analle 
-- se oli sydämessään!
Herrattareni meni Bilulun luo Edin-lilassa
Hänen poikansa Jirjire kuin tuuli ...
Edin-lilan Sirru, ei kenenkään lapsi, ei kenenkään ystävä...

Inana ja Bilulu (rivit 1-45)

Suomennokseni perustuu The Electronic Corpus of Sumerian Texts englantilaiseen käännökseen. Taulu on särkynyt eikä tiedetä, montako riviä tekstiä siitä puuttuu. [alaotsikot ovat minun lisäämiäni]

1-5
Hän voi saada suruvalituksen sinulle, minun Dumuzidini, suruvalituksen sinulle, 
valituksen, suruvalituksen, ulottumaan autiomaahan 
--- hän voi saada sen ulottumaan Araliin, hän voi saada sen ulottumaan Bad-tibiraan, 
hän voi saada sen ulottumaan Dul-cubaan, 
hän voi saada sen ulottumaan lammasten paimentamisen maahan, Dumuzidin lampaat ...
20 riviä särkynyt tai puuttuu

26 ... hän hautoo mielessään 

27-30
"Oi hyvin puhuvan suun Dumuzid, aina ystävällisten silmien" hän nyyhkii kyynelin
Oi hyvin puhuvan suun Dumuzid, aina ystävällisten silmien" hän nyyhkii kyynelin
Oi hyvin puhuvan suun Dumuzid, aina ystävällisten silmien" hän nyyhkii kyynelin
Nuorukainen, puoliso, herra, makea kuin taateli ... Oi Dumuzid!" hän nyyhkii kyynelin

31-36
Pyhä Inana ...
1 rivi särkynyt  
Jumalatar ... neito Inana ... 
hän kulki hänet synnyttäneen äitinsä kamarissa edestakaisin 
rukouksessa ja nöyryydessä 
kun he seisoivat kunnioittaen valmiina palvelemaan häntä
37-40
"Oi äitini ... luvallasi salli minun mennä lammastarhaan!
Oi äitini Ningal ... luvallasi salli minun mennä lammastarhaan!
Isäni loistanut minulle majesteettisella tavalla ... 
Suen on loistanut minulle majesteettisella tavalla ..."
41-45
Kuin oman äitinsä asialle lähettämä lapsi hän lähti kamarista
kuin äiti Ningalin asialle lähettämä, hän lähti kamarista.
Täysin tietoinen minun herrattareni oli, täynnä valmiutta
täysin tietoinen pyhä Inana oli ja täynnä valmiutta
Olut varastoitu kaukaisille päiville, monien päivien jälkeen ...
19 riviä puuttuu

Dumuzidin uni (rivit 206-261)

Noutajat hakevat Dumuzidia joka kuolee  

206-208. [Belilin talo]
"Vanha nainen! En ole vain ihminen, olen jumalattaren aviomies!
Kaataisitko minulle vettä --- pyydän -- että voin juoda vettä.
Sirottelisitko jauhoja --- pyydän --- että voin syödä jauhoja.

209-212.
Hän kaatoi vettä ja sirotteli jauhoja,
ja hän istuutui talon sisällä.
Vanha nainen jätti talon,
demonit näkivät hänet.

 213-226.
"Jos vanha nainen ei tietäisi Dumuzidin olinpaikkaa, hän todella näyttää pelokkaalta!
Hän todella huutaa pelästyneen tavoin!
Menkäämme Vanhan Naisen Belilin taloon!"
Ne saivat Dumuzidin kiinni Vanhan Naisen Belilin talossa.
Miehet ympäröivät hänet ja kuivasivat sieltä seisovat vedet.
Ne kietoivat köyden häntä varten, ne kutoivat verkon häntä varten
Ne kutoivat kaislasta hinausköyden häntä varten, ne katkoivat keppejä häntä varten.
Hänen edessään oleva heitteli häntä esineillä, takanaan oleva ...
Hänen kätensä pantiin köysiin, hänen kätensä kahleisiin.

Nuorukainen nosti kätensä taivasta kohti Utua päin:
227-234. [Rukous Utulle]
"Utu, olet lankoni, olen sisaresi puoliso!Se olen minä, joka kannan ruokaa E-anaan
Se olen minä, joka tuon Unugille häälahjoja
Se olen minä, joka suutelen pyhiä huulia
Se olen minä, joka tanssin pyhillä polvilla,
Inanan polvilla.
Muuta käteni gasellin käsiksi, muuta jalkani gasellin jaloiksi,
niin että voin paeta demoneitani.
Salli minun pelastaa henkeni pakenemalla sisareni lammastarhaan."


235-244.
Utu otti vastaan hänen kyynelensä.
Armollisen miehen tavoin hän osoitti hänelle armoa.
Hän muutti hänen kätensä gasellin käsiksi, hän muutti hänen jalkansa gasellin jaloiksi,
ja näin hän karkasi demoneilta
ja pelasti henkensä pakenemalla pyhään lammastarhaan, sisarensa lammastarhaan.
Hän lähestyi pyhää lammastarhaa, sisarensa lammastarhaa.
Geshtianna huusi taivasta kohti, huusi maata kohti.
Hänen huutonsa peittivät horisontin täysin kuin kangas, levitettyinä kuin pellava.
Hän viilsi silmiään, hän viilsi kasvojaan, hän viilsi korviaan julkisesti
yksityisyydessä hän viilsi takamuksiaan.


245-255. [Gesthiannan lammastarhassa]
"Minun veljeni, kuljen ympäri kaduilla ...
Demonit sanoivat: "Ellei Geshtianna tietäisi Dumuzidin olinpaikkaa, hän näyttäisi tosiaan säikähtäneeltä!
Hän todellakin huutaa pelästyneen lailla.
Menkäämme lammastarhaan ja karjasuojaan!"

[Dumuzid kuolee]
Kun ensimmäinen demoneista astui lammastarhaan ja karjasuojaan (hän sytytti salvan liekkeihin)
Kun toinen astui lammastarhaan ja karjasuojaan, hän sytytti paimenen sauvan liekkeihin.
Kun kolmas astui lammastarhaan ja karjasuojaan, hän siirsi pois pyhän kirnun kannen.


256-260.
Kun neljäs astui lammastarhaan ja karjasuojaan, hän raastoi juoma-astian koukusta, jossa se riippui.
Kun viides astui lammastarhaan ja karjasuojaan,
kirnut lojuivat kyljellään,
maitoa ei valutettu, juoma-astiat lojuivat kyljellään.
Dumuzid oli kuollut, lammastarhassa oli aaveita.

261-999. Valituslaulu (šir-kalkal) Dumuzidille.

Dumuzidin uni (rivit 151-205)

Dumuzid otetaan kiinni ja pakenee jälleen Utun avulla

151-155. [Vangitaan Aralin kaivannossa]
Ne saivat Dumuzidin kiinni Aralin kaivannoissa.
Dumuzid alkoi itkeä ja kyynelehti
"Kaupungissa sisareni pelasti elämäni, ystäväni aiheutti kuolemani.
Jos sisar jättää lapsen kadulle, jonkun tulisi suudella sitä.
Jos ystävä jättää lapsen kadulle, kukaan ei saisi suudella sitä"

156-164.
Miehet ympäröivät hänet ja kuivasivat sieltä seisovat vedet.
Ne kietoivat köyden häntä varten, ne kutoivat verkon häntä varten
Ne kutoivat kaislasta hinausköyden häntä varten, ne katkoivat keppejä häntä varten.
Hänen edessään oleva heitteli häntä esineillä, takanaan oleva ... yhden kuution.
Hänen kätensä pantiin köysiin, hänen kätensä kahleisiin.
Poika nosti kätensä taivastakohti Utua päin:

165-173. [Rukous Utulle]
"Utu, olet lankoni, olen sisaresi puoliso!
Se olen minä, joka kannan ruokaa E-anaan
Se olen minä, joka tuon Unugille häälahjoja
Se olen minä, joka suutelen pyhiä huulia
Se olen minä, joka tanssin pyhillä polvilla,
Inanan polvilla.
Muuta käteni gasellin käsiksi, muuta jalkani gasellin jaloiksi,
niin että voin paeta demoneitani.
Salli minun pelastaa henkeni pakenemalla Ku-bireš-dildarešiin.

174-180.
Utu otti vastaan hänen kyynelensä.
Armollisen miehen tavoin hän osoitti hänelle armoa.
Hän muutti hänen kätensä gasellin käsiksi, hän muutti hänen jalkansa gasellin jaloiksi,
ja näin hän karkasi demoneilta
ja pelasti henkensä pakenemalla Ku-bireš-dildarešiin.
Demonit etsivät häntä, mutta eivät löytäneet.


181-191. [Vangitaan Ku-birešissa]
"Menkäämme Ku-birešiin
Ne ottivat Dumuzidin kiinni Ku-birešissa.
Miehet ympäröivät hänet ja kuivasivat sieltä seisovat vedet.
Ne kietoivat köyden häntä varten, ne kutoivat verkon häntä varten
Ne kutoivat kaislasta hinausköyden häntä varten, ne katkoivat keppejä häntä varten.
Hänen edessään oleva heitteli häntä esineillä, hänen takanaan oleva ...
Hänen kätensä pantiin köysiin, hänen kätensä kahleisiin.
Poika nosti kätensä taivastakohti Utua päin:


192-199. [Rukous Utulle]
""Utu, olet lankoni, olen sisaresi puoliso!
Se olen minä, joka kannan ruokaa E-anaan
Se olen minä, joka tuon Unugille häälahjoja
Se olen minä, joka suutelen pyhiä huulia
Se olen minä, joka tanssin pyhillä polvilla,
Inanan polvilla.
Muuta käteni gasellin käsiksi, muuta jalkani gasellin jaloiksi,
niin että voin paeta demoneitani.
Salli minun pelastaa henkeni pakenemalla Vanhan Naisen Belilin luo.

200-205.
Utu otti vastaan hänen kyynelensä.
Hän muutti hänen kätensä gasellin käsiksi, hän muutti hänen jalkansa gasellin jaloiksi,
ja näin hän karkasi demoneilta
ja pelasti henkensä pakenemalla Vanhan Naisen Belilin luo. 



Dumuzidin uni (rivit 110-150)

Noutajat etsivät Dumuzidia

110-138. [Noutajajoukon kuvaus]
Kuningasta noutamaan tulleet oli kirjava joukko,
joka ei tunne ruokaa, ei tunne juomaa,
joka ei syö ripoteltuja jauhoja,
joka ei juo kaadettavaa vettä,
jotka ei ota vastaan mielyttäviä lahjoja,
joka ei nauti vaimon syleilystä,
joka ei koskaan suutele suloisia pieniä lapsia,
joka ei koskaan pureskele kirpeän makuista valkosipulia,
joka ei syö kalaa, joka ei syö purjoja.

[Kaupungeista tulevat kauheat miehet]
Oli kaksi miestä Adabista, jotka tulivat noutamaan kuningasta. Ne olivat ohdakkeita kuivuneessa vesipaikassa, ne olivat piikkikasveja haisevassa vesipaikassa --- 'hänen kätensä oli pöydällä, hänen kielensä palatsissa'
Sitten oli kaksi miestä Akšakista, jotka tulivat noutamaan kuningasta, ... kantoivat olkapäillään.
Sitten oli kaksi miestä Unugista, jotka tulivat noutamaan kuningasta.
Kallon murskaavat nuijat vyötärölleen sidottuina kaksi miestä Urimista tuli noutamaan kuningasta.
Laiturialueen loistavissa vaatteissa tuli kaksi miestä Nibrusta noutamaan kuningasta.

[Geshtianna pitää salaisuuden]
Huutaen "Mies, juokse miehen jälkeen!" ne tulivat lammasaitaukseen ja karjasuojaan.
Ne ottivat Geshtiannan kiinni lammasaitauksessa ja karjasuojassa.
Ne tarjosivat virrallisen vettä, mutta hän ei huolinut sitä.
Ne tarjosivat pellollisen viljaa, mutta hän ei ottanut sitä vastaan.
Vähäinen demoni puhui suurelle demonille, viisaalle demonille, eloisalle demonille, ja suuri demoni, oka oli niiden välissä viisas kuin ... tuhoten ... kuten ... estäen ... ne sanoivat:

139-150. [Ystävä paljastaa Dumuzidin piilopaikan]
"Kuka sitten muinaisimpien aikojen on koskaan tuntenut sisaren,
joka paljastaa veljensä olinpaikan?
Menkäämme hänen ystäviensä luo!"
Sitten ne tarjosivat hänen ystävälleen virrallisen vettä, ja hän ottivat sen vastaan.
Ne tarjosivat hänelle pellontäyden viljaa, ja hän otti sen vastaan.
"Ystäväni on painanut päänsä ruohoon, mutta en tiedä hänen olinpaikkaansa."
Ne etsivät Dumuzidin päätä ruohikosta, mutta eivät löytäneet häntä.
"Hän painoi päänsä lyhyeen ruohikkoon, mutta en tiedä hänen olinpaikkaansa."
Ne etsivät Dumuzidin päätä lyhyestä ruohikosta, mutta eivät löytäneet häntä.
Hän painoi päänsä korkeaan ruohikkoon, mutta en tiedä hänen olinpaikkaansa."
Ne etsivät Dumuzidin päätä korkeasta ruohikosta, mutta eivät löytäneet häntä
"Hän on pudottautunut Aralin kaivantoihin, mutta en tiedän hänen olinpaikkaansa.

Dumuzidin uni (rivit 70 - 109)

Dumuzidin kätkeytyminen ja piilopaikan salaaminen

70-82. [Nouse vuorelle]
Tuskin hän oli sanonut nämä sanat kun hän sanoi
"Sisar, mene vuorelle, sisar, nouse vuorelle!
Sisar, kun nouset vuorelle,
älä nouse kuten tavallinen ihminen,
vaan lävistä sydämesi ja maksasi
lävistä vaatteesi ja haarasi
Sisar, ja sitten nouse vuorelle!
Sisar, kun nouset vuorelle, varo vuorta!
Pahat ... miesten vihaama ... jokiproomu!
Ne pitelevät puuta käsissään sitoakseen kädet
ne ... puusta sitoakseen niskan
--- ei yksikään ihminen tiedä, miten se aukaista!"


83-86 [Vangitsijat ovat tulossa]
Ama-ĝeštin-ana itki ja katseli ympärille
Gesthianna kurotti kaulaansa
Hänen ystävättärensä Geshtindudu neuvoi häntä
"Suuret miehet, jotka sitovat niskan, ovat jo tulossa hänelle, he ovat ... tulossa hänelle!"


87-90. [Pää piiloon!]
"Neuvonantajani ja tyttöystäväni! Ovatko he tulossa?"
"Kyllä, osoitan sinulle nuo, jotka sitovat niskan!"
"Veljeni, demonit ovat tulossa sinulle!
Paina pääsi ruohikkoon!
Dumuzid, demonisi ovat tulossa!
Paina pääsi ruohikkoon!

91-94. [Piilopaikka salasssa]
"Sisareni, painan pääni ruohikkoon!
Älä paljasta olinpaikkaani heille!
Painan pääni matalaan ruohikkoon!
Älä paljasta olinpaikkaani heille!
Painan pääni korkeaan ruohikkoon!
Älä paljasta olinpaikkaani heille!
Pudottaudun alas Aralin kaivantoihin!
Älä paljasta olinpaikkaani heille!


95-97. [Suuri paimenkoira]
"Jos paljastan olinpaikkasi heille, raadelkoot koirasi minut!
Musta koirasi, paimenkoirasi, jalo koira, sinun herrautesi koira,
raadelkoon koirasi minut!"

98-102.
Hän muisti "... anna ystävällesi siitä ohjeet!
Oi veljeni, älköön sinulla koskaan olko ystävää tai toveria kuin ... !
Kun demonit ovat etsineet sinua ..., jos hän kertoo ...

103-106.
"Ystäväni, painan pääni ruohoon!
Älä paljasta olinpaikkaani heille!
Painan pääni matalaan ruohoon!
Älä paljasta olinpaikkaani heille!
Painan pääni korkeaan ruohoon!
Älä paljasta olinpaikkaani heille!
Pudottaudun alas Aralin kaivantoihin!
Älä paljasta olinpaikkaani heille!


107-109.
"Jos paljastan olinpaikkasi heille, raadelkoot koirasi minut!
Musta koirasi, paimenkoirasi, jalo koira, sinun herrautesi koira,
raadelkoon koirasi minut!"


Dumuzidin uni (rivit 25-69)

Dumuzidin uni

25-39
"Uni, sisareni! Uni!
Unessani, kaislat nousivat minua kohti, kaislat jatkoivat kasvamistaan minua kohti
yksi ruoko ravisteli päätään minulle, kaksi ruokoa --- yksi erotettiin minulle.
Metsän korkeat puut kasvoivat ylleni yhteen
Vettä kaadettiin minulle pyhille hiililleni
Pyhän kirnuni kansi poistettiin, pyhä juoma-astiani revittiin koukusta, jossa se roikkui
paimenen sauvani katosi minulta.
Pöllö otti lampaan tarhasta, haukka tavoitti varpusen ruokoaidalla,
urosvuoheni vetivät tummia partojaan tomussa minun takiani
oinaani kuopivat maata paksuilla jaloillaan minun takiani
Kirnut lojuivat kyljellään, maitoa ei vuodatettu, juomakupit lojuivat kyljellään.
Dumuzid oli kuollut, lammastarhassa oli aaveita."


Unen selitys

41-55
Geshtianna vastasi Dumuzidille:
"Veljeni, unesi ei ole suotuisa, älä kerro minulle siitä enempää!
Dumuzid, unesi ei ole suotuisa, älä kerro minulle siitä enempää!
Sinua kohti kasvavat kaislat, jotka jatkoivat kasvamistaan, ovat ryöväreitä, jotka väijytyksestä nousevat kimppuusi
Yksi ruoko, joka ravisteli päätään, on äitisi, joka sinut synnytti, ravisamassa päätään sinulle.
Kaksi ruokoa, joista toinen erotettiin sinusta ovat sinä ja minä --- yksi erotetaan sinusta
Metsän korkeat puut jotka nousevat yhteen yläpuolellasi ovat pahoja miehiä, jotka sulkevat sinut seinien sisään
Se vesi, joka kaadettiin sinun pyhien hiiliesi päälle tarkoittaa, että lammastarhastasi tulee hiljaisuuden talo.
Että pyhän kirnusi kansi otettiin pois tarkoittaa, että paha mies tuo sen sisään käsissään."

56-69.
Sinun pyhä juoma-astiasi, joka revittiin koukusta jossa se roikkui,
olet sinä putoamassa sinut synnyttäneen äitisi sylistä
Että paimenen sauvasi katosi tarkoittaa että demonit ottavat sen.
Tarhasta lampaan ottava pöllö on paha mies, joka lyö sinua poskelle.
Haukka, joka saa kiinni varpusen ruokoaidalta
on suuri demoni, joka tulee lammastarhasta.
Että kirnut lojuivat kljellään, maitoa ei kaadettu
ja juoma-astiat lojuivat kyljellään
että Dumuzid oli kuollut ja lammastarhassa aaveita
merkitsee että kätesi pannaan siteisiin ja käsivartesi sidotaan kahleisiin.
Että urosvuohesi vetivät tummaa partaansa tomussa sinua kohti
merkitsee että hiuksesi pyörivät ilmassa ympäri kuin myrskytuulessa
Että oinaasi kuopivat maata paksuilla jaloillaan sinun takisa merkitsee,
että minä viiltelen poskiani kynsilläni takiasi kuin puksipuun neulalla."


Dumuzidin uni (rivit 1-24)

Suomennokseni perustuu The Electronic Corpus of Sumerian Texts englantilaiseen käännökseen.   [alaotsikot ovat minun lisäämiäni]

Dumuzid kehottaa maaseutua suremaan itseään
1-4  
Hänen sydämensä oli täynnä kyyneleitä hänen mennessään ulos maaseudulle.
Pojan sydän oli täynnä kyyneleitä hänen mennessään ulos maaseudulle.
Dumuzidin sydän oli täynnä kyyneleitä hänen mennessään ulos maaseudulle.
Hän kantoi olkapäällään sauvaansa, nyyhkyttäen jatkuvasti:

 5-14
"Murehdi, murehdi, oi maaseutu, murehdi!
Oi maaseutu, murehdi! Oi suomaat, itkekää ääneen!
Oi ... joen ravut, murehtikaa! Oi joen sammakot, murehtikaa!
Äitini on kutsuva minua, äitini, 
Durturini, on kutsuva minua,
äitini on kutsuva minua viidestä asiasta, 
äitini on kutsuva minua kymmenestä asiasta:
jos hän ei tiedä päivää, jolloin olen kuollut, 
sinä, oi maaseutu, voit kertoa äidilleni, joka minut synnytti
itke minua, kuten pieni sisareni"
15-18 [Dumuzid herää painajaisestaan]
Muinaisina aikoina hän asetteui alas, muinaisina aikoina hän asettui alas, 
muinaisina aikoina paimen asettui alas. Kun paimen muinaisina aikoina asettui alas, hän asettui nukkumaan.
Hän heräsi --- se oli uni! Hän vapisi --- se oli nukkumista!
Hän hieroi silmiään, hän oli kauhuissaan.

 19-24 [Dumuzid kutsuu sisarensa selittämään unensa
"Tuokaa, tuokaa, tuokaa sisareni! Tuokaa minun Geshtiannani, minun sisareni!
Tuokaa kirjurini, joka taitaa savitaulut! Tuokaa sisareni!
Tuokaa sisareni, laulujen erikoistuntija, tuokaa sisareni!
Tuokaa minun tarkasti havaitseva tyttöni, tuokaa sisareni!
Tuokaa minun viisas naiseni, joka tietää unten merkityksen, tuokaa sisareni!
Kerron uneni hänelle!"

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Laulu Dumuzidista ja Inanasta (rivit 1 - 59)

Musta lammas!
kuva wikimedia

Suomennokseni perustuu The Electronic Corpus of Sumerian Texts englantilaiseen käännökseen. Taulu on särkynyt eikä tiedetä, montako riviä tekstiä siitä puuttuu. [alaotsikot ovat minun lisäämiäni]
___________________

1-9 [Yltäkylläisyyden päivinä]
Ne olivat ylenpalttisuuden päiviä, yltäkylläisyyden öitä
ne olivat ylellisyyden kuukausiaa, riemuitsemisen vuosi
Niinä päivinä paimen, Dumuzid paimen, päätti pyhässä sydämessään ilahduttaa sydäntään
mennä tarhaan, ilahduttaa sen mieltä, saattaa pyhä lammaskarja loistamaan kuin päivä.
Päätöksen ja ratkaisun miehenä hän puhui maan kuningattarelle
Ama-ucumgal-ana suuntasi sanansa hänelle:

10-14
"Vaimo, menen antamaan virtaavaa vettä kuivaan paikkaan.
Menen huolehtimaan kalliista tarhastani.
Menen katsomaan, mikä lammaskatraani tilanne on.
Menen ruokkimaan lampaitani.
Menen etsimään ... raikasta juomavettä"

15-20
Hän kertoi vaimolleen tästä ratkaisustaan,
hän esitti päätöksensä hänelle.
Hänen vaimonsa palasi heidän asunnolleen,
pyhä Inana toi ... E-tur-kalamaan.
Hän oli mykistynyt, herratar Inana joutui hämmennyksiin
kuin tulvaaallon viskomana.

21
Ensimmäinen kirugu.

22-34 [Ylenpalttisuuden asunto lammastarhassa]
Sitten paimen meni autiomaahan.
Nuori mies Dumuzid ... tarhaan.
Hänen sisarensa, kirjurien kuningatar, meni
... taivas ja maa.
Paimen ja hänen sisarensa astuivat pyhään lammastarhaan
missä lampaat elävät.
Hän eli siellä, paimen eli siellä, ja hänen sisarensa,
laulujen erikoistuntija, eli siinä asunnossa.
Ylellisyys täytti karjatarhan,
paljous virtasi lammastarhaan.
He söivät, he söivät puhdasta ruokaa
--- puristivat öljyä, hunajaa ja ghee-voita.
He joivat emmer-vehnä olutta ja väkeviä juomia.


35-41 [Paritteleva uuhi ja sen emo]
Dumuzid, paimen Dumuzid, päätti sydämessään
saada sisarensa sydämeen ylitsepursuavaa iloa.
Hän kiinnitti ... ja toi ne tarhaan.
Hän toi ... hänelle, uuhen lampaansa kanssa
Uuhi hyppäsi äitiään kohti,
nousi tämän selkään ja paritteli sen kanssa.
Paimen sanoi sisarelleen


42-46
"Katso, sisareni! Mitä lammas etsii äidiltään?"
Hänen sisarensa vastasi hänelle
"Se parittelee omaa äitiään ja saattaa tämän laulamaan"
(Dumuzid puhuu) "Jos se astuu sen selkään ja saa sen laulamaan mitä todella ...
se parittelee sen kanssa täyttäen sen siemenellään"


47-56 [Parittelevat sisarukset]
Nuorukainen hyppäsi sisarensa päälle, ja paritteli hänen kanssaan.
Paimen sanoi sisarelleen
"Katso, sisareni! Mitä nuorukainen etsii sisarestaan?"
Hänen sisarensa ei käsittänyt, mitä hän tarkoitti ja sanoi
"Hän nousee sisarensa selkään ja saa hänet laulamaan"
(Dumuzid puhuu) "Jos hän nousee hänen selkäänsä ja saa hänet laulamaan
mitä se on todella:
hän täyttää hänen sukuelimensä syöksemällään siemenellä."
"Veljeni ... minulle pilkallisesti ... nouse selkääni!
Kuka saa aikaan ... tulevaisuudessa?"


57
Toinen kirugu.

58-59
Paimen ei pelännyt eikä ... Hän sanoi sisarelleen
---
[tuntematon määrä rivejä puuttuu]

Geshtinanna (rivit 47-56)

Kuninkaan taistelukirves
Ur I dynastia kuningashaudat n. 2600 eKr
kuva Sumerian Shakespeare
Demonit etsivät Dumuzidia

47-56 [Etsintäsuunnitelma]
Demonit kulkivat sinne ja tänne etsien Dumuzidia.
Vähäiset demonit sanoivat suurille demoneille
"Demoneilla ei ole äitiä, heillä ei ole äitiä tai isää, sisarta tai veljeä, vaimoa tai lapsia
Kun ... taivas ja maa perustettiin, te demonit olitte siellä, ihmisen ympärillä kuin ruoko-aitaus.
Demonit eivät koskaan ole ystävällisiä, ne eivät tiedä hyvää pahasta.
Kuka on koskaan nähnyt miehen, ilman perhettä, aivan yksin, pakenevan elossa?
Me emme mene sen enempää hänen ystäviensä asumuksille kuin hänen sukulaistenkaan asunnoille.
Me menemme paimenta hakien Geshtinannan asunnolle".
Demonit löivät käsiään yhteen ja alkoivat etsiä häntä.

57-64 [Geshtinannaa kidutetaan]
Geshtinanna oli tuskin päättänyt valituksensa, kun demonit jo saapuivat hänen asunnolleen.
"Näytä meille, missä veljesi on" ne sanoivat hänelle.
Mutta hän ei puhunut niille sanaakaan.
Ne iskivät hänen lanteitaan ihotaudilla, mutta hän ei puhunut sanaakaan heille.
Ne raatelivat hänen kasvojaan ... , mutta hän ei puhunut sanaakaan heille.
Ne ... hänen takamustensa ihoa, , mutta hän ei puhunut sanaakaan heille.
Ne kaatoivat pikeä hänen syliinsä, mutta hän ei puhunut sanaakaan heille.
Näin ne eivät voineet löytää Dumuzidia Gesthinannan asunnosta.


65-73. [Dumuzid löydetään]
Vähäiset demonit sanoivat suurille demoneille
"Menkäämme, menkäämme pyhään lammastarhaan!"
Siellä, pyhässä lammastarhassa, ne saivat Dumuzidin kiinni.
Ne menivät sinne ja tänne hakien kunnes löysivät hänet.
Ne etsivät häntä, kunnes näkivät hänet.
Kirvestä käytettiin taiten häntä vastaan, jolla ei ole perhettä.
Ne teroittivat tikarinsa, ne murskasivat hänen majansa.
Hänen sisarensa harhaili kaupungissa kuin lintu veljensä takia
"Veljeni, anna minun ottaa suuri onnettomuutesi tule, anna minun ..."

Sumerilainen tikari haudasta PG 1618
terä noin 27 cm pitkä
Ur I dynastia n. 2600 eKr
British Museum, Lontoo
kuva Sumerian Shakespeare

Geshtinanna (rivit 22-46)

Dumuzid pakenee demonien otteesta
22-32.
Nuorukainen nosti kätensä kohti taivaallista Utua
"Oi Utu, olen ystäväsi, olen nuorukainen, etkö tunnista minua?
Sisaresi, jonka otin vaimokseni, laskeutui alempaan maailmaan.
Koska hän laskeutui alempaan maailmaan, hän antoi minut korvikkeekseen alempaan maailmaan.
Oi Utu, sinä olet oikeamielinen tuomari, älä anna minun pettyä sinuun!
Muuta käteni, muuta ulkonäköni, niin että voin paeta näiden demonien kourista!
Älä anna niiden saada minua! Kuten saĝkal käärme luikertelee niittyjen ja kukkuloiden halki, niin salli minun paeta elävänä sisartani Geshtinannaa!"

33-46
Utu otti vastaan hänen kyynelensä.
Hän muutti hänen kätensä, muutti hänen ulkonäkönsä.
Kuten saĝkal käärme, joka luikertelee niittyjen ja kukkuloiden halki,
kuten kaarteleva haukka, joka voi syöksyä elävän linnun kimppuun,
Dumuzid pakeni elävänä sisareltaan Geshtiannalta.
Gesthianna etsi veljeään.
Hän raaputti poskeaan, hän raaputti nenäänsä.
Hän katseli sivuilleen ... vaatettaan.
Hän nosti valitushuudon onnettoman pojan tähden
"Oi veljeni! Oi veljeni, jonka päivät eivät olleet vielä täyttyneet!
Oi veljeni, paimen Ama-ashumgal-ana, nuorukainen, jonka päivät eivät olleet vielä täyttyneet!
Oi veljeni, nuorukainen, jolla ei ole vielä vaimoa, ei vielä lapsia!
Oi veljeni, nuorukainen, jolla ei ole ystävää, seuralaista!
Oi veljeni, joka ei ole äidillensä lohduttajana!

Geshtinanna (rivit 1-22)

Sumerilainen sotilas taistelukirveineen
Eannatumin steelasta,  Lagash 2454 - 2425 eKr.
kuva Sumerian Shakespeare

Suomennokseni perustuu Electronic Text Corpus of Sumerian Texts englantilaiseen käännökseen.

DUMUZID OTETAAN KIINNI
1-11
Vähäinen demoni avasi suunsa ja sanoi suurelle demonille
"Menkäämme, menkäämme pyhän Inanan syliin".
Demonit menivät Unugiin ja ottivat kiinni pyhän Inanan.
"Mene, Inana, mene matkallesi yksin --- laskeudu alempaan maailmaan.
Mene paikkaan, jota himoitset - laskeudu alempaan maailmaan.
Mene Ereshkigalan asuntoon --- laskeudu alempaan maailmaan.
Älä pue yllesi ba asuasi, arvokkaiden naisten pala pukua --- laskeudu alempaan maailmaan.
Ota pyhä päähineesi, loistelias koru, päästäsi --- laskeudu alempaan maailmaan.
Älä koristaudu peruukilla --- laskeudu alempaan maailmaan.
Älä koristele jalkojasi ... --- laskeudu alempaan maailmaan.
Kun laskeudut ...

12-21
Ne vapauttivat pyhän Inanan, ne ... hänet.
Inana antoi heidän käsiinsä sijastaan Dumuzidin.
"Me laitamme pojan ikeeseen.Me laitamme pojan ikeeseen
Me laitamme kaulansa ikeeseen."
Kuparisia piikkejä, nauloja ja pistimiä laitettiin kasvoilleen.
Ne teroittivat suuret kuparikirveensä.
Ne nostivat pojan, panivat hänet istumaan.
"Ottakaamme hänen  ... vaatteensa, asettakaamme hänet seisomaan ..."
Ne sitoivat pojan kädet, ne tekivät pahaa ... 
Ne peittivät hänen kasvonsa hänen omalla vaatteellaan.


Dumuzid ja Gesthinanna

Mushussu lohikäärme
Yksityiskohta Lagashin Gudean (2144-2124 eKr) kuuluisasta uhrivaasista
Esine on omistettu Ningisidalle
kuva wikimedia

Sumerilaisten savitaulujen joukosta on löydetty kiilakirjoitusteksti, joka liittyy Dumuzid ja Inanna myyttiin.

Tekstissä Dumuzid pakenee auringonjumala Utun antamalla avulla alemman maailman demoneilta ja menee sisarensa Geshtinannan (Ngeshtin-ana) luokse. Vaikka sinne lopulta saapuvat kauheat demonit kiduttavat tätä, hän ei paljasta veljensä piilopaikkaa. Pienten demonien neuvosta paimenpoika lopulta löydetään pyhästä lammastarhasta ja viedään Inanan korvikkeeksi alempaan maailmaan.

Geshtinanna on vähäisempi jumalhahmo sumerilaisten pantheonissa, "taivaallinen rypäleviini", Enkin ja Ninhursagin tytär ja näin Dumuzidin sisar. Kuolemansa jälkeen hänestä tulee viinin ja kylmän vuodenajan ("talven") jumalatar. (ks lisää aiheesta ja viitteitä wikipediasta)


Ningishzida

Lagashin kuvernööri (ensi) Gudea
vihreää vuolukiveä
Tello, etelä-Irak n. 2120 eKr.
Louvre, Pariisi
kuva wikimedia
Ngeshtin-anan puoliso on Ningishzida Ningisida, jonka temppeli oli Lagashissa. Patsaan juuressa olevassa kirjoituksessa häntä kutsutaan "Ningisidan talon arkkitehdiksi". 

Ningishzida tarkoittaa  "hyvän puun herra", puun, jonka käärmemäisesti lonkeroivat juuret ulottuvat alas syviin vesiin asti (abzu). Ningishizida on Eshnunnan kaupungin Ninazun ja hänen puolisonsa Ningriddan poika. Ninazu on alemman maailman laajaa henkilökaartia, erityisesti parantamisen jumaluus.

Ningishzida on alemman maailman portinvartija, jonka kulttiin liittyivät käärmeet, seksuaalisuus ja hedelmällisyys. Gudean vaasi on ensimmäinen esimerkki maailman taidehistoriassa, jossa kuvataan kepin ympäri kietoutuvia käärmeitä - sittemmin kuuluisa Asklepioksen sauva ja nykyajan lääketieteen ja apteekkialan semioottinen merkki!

Kertomuksessa Ningishiziddan matka alempaan maailmaan hänen vaimonsa on Ngeshtin-anan sijasta yksi kahdeksasta Enki jumalan sairaudesta syntyneestä jumaluudesta. Azimua. (Enki ja Ninhursag myytti. Ks. blogiani Aadamista).


Ningishzidalle omistettu juomauhri vaasi
Louvre, Pariisi
kuva galmartu

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Inana sinetti (kirjuri Adda)

Kirjuri Addan vihreäkivinen sinetti
Akkadin kaudelta n. 2350 - 2150 eKr.
British Museum  #89115 
kuva People of Armenia

Tämän kuuluisen Adda sinetin kotisivu on British Museum Collection on line

Vasemmalta alkaen

Kahden rivin kiilakirjoitusteksti

Inannan (?) ärjyvä leijona

Sarvikruunuinen parrakas metsästyksen jumaluus pitkät hiukset palmikoituna, jousi ja nuoli kädessään, tupsuinen nuoliviini sivullaan.

Pyhä puu lehtineen

Sarvikruunuinen siivekäs Inana pitkät hiukset palmikoituna, aseineen ja valtikkoineen, ehkä taateleita kädessään ojentaen

Auringonjumala Utu nousemassa säteineen Mashu-vuoresta kädessään pitämänsä sahan avulla.

zu lintu, joka varasti Kohtalon taulut

Sarvikruunuinen parrakas Enki, syvyyden vesien (abzu) jumaluus, paljas vasen jalka vuorta koskettaen, käsi ojennettuna kohti zu lintua, olkapäistään virtaavassa vedessä ui kaloja ja allaan on lepäävä härkä.

Sarvikruunuinen parrakas roomalaisten Janus-jumalan tavoin kaksikasvoinen Usmu jumala, jolla on myös kaksi partaa.


kuva garone.net


Inana sinetti (Akkadi)

Voittoisa Inana-Ishtar
Akkadin sinetti n. 2334-2154 eKr.
Wolkstein & Kramer 1983:92
Voittoisa Inana-Ishtar.

Monisarvinen kruunu päässään, siivet ja aseita ja/tai valtikoita selässään.

Oikeassa kädessään jokin pitkävartinen esine, todennäköisesti seremoniallinen.

Paljas vasen jalkansa hurjan leijonansa päällä.

Edessään ylhäällä tähti, todennäköisesti Venus, jonka seemiläiset assyrialaiset ja babylonialaiset pyhittivät Ishtarille.

Pienempi sarvikruunua kantava jumaluus kunnioittaa sinetin vasemmassa laidassa Inania kätensä seremoniallisesti kohotettuina.


Inana (rivit 384 - 412)

Inanan valitus ja tilanteen ratkaisu 

384-393
Pyhä Inana itki katkerasti aviomiestään
...
...
...
...
Hän repi hiuksiaan kuin esparto ruohoa
hän repi sitä irti kuin esparto ruohoa
"Te naiset, jotka makaatte miehen syleilyssä,
missä on rakas aviomieheni?
Te lapset, jotka makaatte miehenne syleilyssä,
missä on rakas lapseni?
Missä on minun mieheni?
Missä ...?
Missä on minun mieheni?
Minne ...?


394-398
Kärpänen puhui Inanalle:
"Jos näytän, missä miehesi on, minkä palkkion saan?"
Pyhä Inana vastasi kärpäselle
"Jos näytät minulle, missä mieheni on, annan sinulle tämän lahjan
peitän...


399-403
Kärpänen auttoi pyhää Inanaa.
Nuori nainen Inana määräsi kärpäsen kohtalon
"Oluttuvassa ja tavernassa, olkoon siellä ... sinulle
Sinä tulet elämään viisasten poikien seurassa"
Nyt Inana määräsi sen kohtalon
ja niin tapahtui.

404-410

... itki
Hän tuli sisarensa luo ja ... kädestä
"Nyt, minun ... 
Sinä puoli vuotta ja sisaresi puoli vuotta
kun sinua vaaditaan, sinä päivänä sinä olet,
kun sinun sisartasi vaaditaan, sinä päivänä sinut vapautetaan"
Näin pyhä Inana antoi Dumuzidin korvikkeeksi ... 

411-412 [Tekstin viimeiset rivit]
Pyhä Erec-ki-gala
--- suloinen on sinun ylistyksesi.

Inana (rivit 339 - 383)

Dumuzid otetaan kiinni

339-343
Bad-tibiran E-muc-kalamassa, omassa kaupungissa, Lulal heittäytyi hänen jalkojensa eteen.
Hän oli istunut maan tomussa ja pukeutunut likaiseen vaatteeseen.
Demonit sanoivat pyhälle Inanalle:
"Inana, käy sinä kaupunkiin sisään,
me otamme hänet mukaamme takaisin"

344-347
Pyhä Inana vastasi demoneille
"Erinomainen Lulal seuraa minua oikealla ja vasemmalla puolellani.
Kuinka voisin antaa hänet teille?
Jatketaan matkaa.
Menkäämme Kulaban tasangon suuren omenapuun luo."

348-353
Ne seurasivat häntä Kulaban tasangon suuren omenapuun luo.
Siellä oli Dumuzid pukeutuneena upeisiin vaatteisiin istuen upealla valtaistuimella.
Demonit ottivat hänen lanteistaan kiinni.
Seitsemän niistä kaatoi maidon hänen kirnuistaan.
Seitsemän niistä pudisteli päätään kuin ...
Ne eivät sallineet paimenen soittaa huilua hänen edessään.

354-358
Hän katsoi häneen, ja hänen katseensa oli kuoleman katse.
Hän puhui hänelle, ja se oli vihan puhe.
Hän huusi hänelle, ja se oli raskaan syyllisyyden huuto:
"Kuinka kauan vielä? Viekää hänet pois!"
Pyhä Inana antoi paimenen niiden käsiin.

359-367
Hänen seurassaan olleet, nuo jotka olivat tulleet ottamaan Dumuzidin,
eivät tiedä ruokaa, eivät tiedä juomaa,
eivät syö jauho-uhreja, eivät juo juomauhreja.
Ne eivät ota vastaan mielyttäviä lahjoja.
Ne eivät koskaan nauti avioliiton syleilystä, eivät koskaan lapsen suloisesta suudelmasta.
Ne repivät vaimon miehen syleilystä.
Ne kaappaavat pojan miehen polvelta.
Ne saattavat morsiamen lähtemään appensa talosta.


Dumuzid pakenee demonien otteesta
368-375
Dumuzid päästi tuskanhuudon ja kalpeni kovin.
Nuorukainen nosti kätensä taivasta kohti, Utua kohden
"Utu, sinä olet minun serkkuni.
Olen sinulle sukua avioliiton kautta.
Minä toin voita äitisi taloon.
Minä toin maitoa Ningalin taloon
Muuta käteni käärmeen käsiksi ja käännä jalkani käärmeen jaloiksi,
niin että voin paeta demonejani, älä anna niiden pitää otetta minusta."


376-383
Utu otti vastaan hänen kyynelensä.
Utu muutti Dumuzidin kädet käärmeen käsiksi.
Hän muutti hänen jalkansa käärmeen jaloiksi.
Dumuzid karkasi demoneiltaan
Ne ottivat ...
...
...
Pyhä Inana ... kätensä.


tiistai 22. lokakuuta 2013

Inana (rivit 306-310)

Inanalle etsitään korvaajaa alempaan maailmaan

306-310 [Nincubura]
Kun Inana oli noussut alemmasta maailmasta, 
Nincubura heittäytyi hänen jalkojensa eteen Ganzerin portilla.
Hän oli istunut tomussa ja pukeutunut likaisiin vaatteisiin.
Demonit sanoivat Inanalle: "Inana, käy sinä kaupunkiin sisään, 
me otamme hänet mukaamme takaisin"

311-321
Pyhä Inana vastasi demoneille "Tämä on minun hyvien sanojeni palvelijani, minun luotettavien sanojen seuralaiseni. 
Hän ei laiminlyönyt käskyjä, jotka annoin hänelle.
Hän valitti minua rauniokummuilla.
Hän löi minun takiani rumpuja pyhäköissä.
Hän kiersi minun vuokseni jumalten taloissa.
Hän viilteli silmiänsä takiani
viilteli nenäänsä takiani
Yksityisyydessä hän viilteli pakaroitaan minun tähteni.
Köyhän tavoin hän pukeuitui yksinkertaiseen vaatteeseen."


322-328
"Aivan yksin hän suuntasi askeleensa E-kuriin, Enlilin taloon, 
ja Urimiin, Nannan taloon, 
ja Eridugiin, Enkin taloon. 
Hän toi minut takaisin elämään.
Kuinka voisin antaa hänet teille?
Jatketaan matkaa.
Menkäämme Umman Sig-kur-cagaan."


329-333 [Cara]
Umman Sig-kur-cagassa, Cara, hänen omassa kaupungissaan, heittäytyi hänen jalkojensa eteen. 
Hän istui tomussa pukeutuneena likaisiin vaatteisiin.
Demonit sanoivat Inanalle 
"Inana, käy sinä kaupunkiin sisään, me otamme hänet mukaamme takaisin."

334-338
Pyhä Inana vastasi demoneille
"Cara on minun laulajani, minun käsieni ja hiusteni hoitaja.
Kuinka minä voisin antaa hänet teille?
Jatketaan matkaa.
Menkäämme Bad-tibiran E-muc-kalamaan.

Inana (rivit 282 - 305)

Inana palaa alemmasta maailmasta demonien ympäröimänä

282-289
Erec-ki-gala sanoi gala-turalle ja kur-jaralle
"Tuokaa kuningattarenne ... teidän ... on otettu kiinni"
Enkin neuvojen takia Inana oli nousemassa alemmasta maailmasta.
Mutta kun Inana oli nousemassa alemmasta maailmasta, Anuna ottivat hänet kiinni.
"Kuka on milloinkaan laskeutunut alempaan maailmaan, ja noussut vahingoittumattomana alemmasta maailmasta?
Jos Inana nousee alemmasta maailmasta, hänen on annettava puolestaan korvike."


290-294
Näin kun Inana lähti alemmasta maailmasta, hänen edellään oleva, vaikka ei korkea palvelija, piti sauvaa kädessään.
Hänen takanaan oleva, vaikka ei ollut vartija, kantoi nuijaa vyötäröllään
ja häntä ympäröivät joka puolelta pienet demonit, kuten aitauksen kaislat
ja suuret demonit kuten aidan ruo'ot.


295-305
Ne, jotka kulkivat hänen kanssaan,
jotka olivat Inanan matkassa,
eivät tiedä ruokaa, eivät tiedä juomaa,
eivät syö jauho-uhreja, eivät juo juomauhreja.
Ne eivät ota vastaan mielyttäviä lahjoja.
Ne eivät koskaan nauti avioliiton syleilystä, eivät koskaan lapsen suloisesta suudelmasta.
Ne repivät vaimon miehen syleilystä.
Ne kaappaavat pojan miehen polvelta.
Ne saattavat morsiamen lähtemään appensa talosta.

Inana (rivit 254 - 281)

Inana palautetaan elämään

254-262
Gala-tura ja kur-jara noudattivat Enkin antamia ohjeita.
He pujahtivat oven läpi kuin kärpäset.
He menivät oven saranoiden ohi kuin aaveet.
Äiti, joka on synnyttänyt, Erec-ki-gala, lastensa tähden, makasi siellä.
Hänen pyhiä olkapäitään ei oltu peitetty liinavaatteella.
Hänen rintansa eivät olleet täyteläiset kuin cagan astiat.
Hänen kyntensä olivat kuin hakunkärikä.
Hiukset hänen päässään oli kasattu kuin ne olisivat purjoja.

263-272
Kun hän sanoi "Oi minun sydäntäni!" he sanoivat hänelle
"Sinä olet ahdistuksissa, oi sinun sydäntäsi!"
Kun hän sanoi "Oi minun maksani!" he sanoivat hänelle
"Sinä olet ahdistuksissa, oi sinun maksaasi!"
(Sitten hän kysyi:) "Keitä te olette? Sanon sydämestäni teidän sydämillenne, maksastani teidän maksoillenne ---- jos olette jumalia, puhun kanssanne. Jos taas olette kuolevaisia, olkoon kohtalonne määrätty."
He saattoivat hänet vannomaan taivaan ja maan kautta.
He .... 

273-281
Heille tarjottiin virrallinen vettä --- he eivät ottaneet sitä vastaan.
Heille tarjottiin pelto täynnä viljaa --- he eivät ottaneet sitä vastaan.
He sanoivat hänelle: "Anna meille koukussa roikkuva ruumis".
Pyhä Erec-ki.gala vastasi gala-turalle ja kur-jaralle:
"Se on teidän kuningattarenne ruumis."
He sanoivat hänelle: "Olkoon se meidän kunnkaamme tai kuningattaremme, anna se meille".
Heille annettiin koukussa roikkuva ruumis.
Yksi heistä viihmoi sitä elämää antavalla kasvilla ja toinen elämää antavalla vedellä. 
Ja näin Inana nousi.